Mikä pitää meidät yhdessä?

27.1.2018 meillä tuli yhteistä taipaletta täyteen 11 vuotta! Se on jo suhteellisen pitkä aika mun mielestä. Heinäkuun 10.pvä meillä on hääpäivä, tänä kesänä vietetään 8-vuotis hääpäivää. Mutta mikä meidät pitää yhdessä? Emma? Koirat? Vai joku muu?

Mä saan välillä yksityisviestejä, että on ihanaa kun jotkut on yhdessä noin pitkään. Tuntuu siis siltä, että parisuhteet lyhenee ja on lyhentynyt lähivuosina. Mä uskon, että siihen vaikuttaa se ettei jakseta tehdä suhteen eteen mitään sitten kun se alkuhuuma laantuu. Kyllästytään ja etitään ”parempi” jostain muualta.

Oon kuitenkin sitä mieltä, että vaihtamalla ei parane. 😀 Siis ihan oikeesti. Tai sanotaanko nyt niin, että kun on elänyt jo aika monta vuotta ja on ehtinyt nähdä ja kokea myös erilaisia parisuhteita ja kumppaneita, niin tietää ettei vaihtamalla parane. Mä uskon ihan rehellisesti siis siihen, että Tuukka on paras mies mulle.

Kun me tavattiin ja alettiin olemaan yhdessä, oli meiän parisuhde ihan erilainen mitä se on nyt. Oli perhosia vatsassa, oli todellakin sitä alkuhuumaa, kiihkeetä ja tunteikasta, mustasukkaista ja vaikka mitä! Me muutettiin yhteen 4 kuukautta deittailun alkamisesta ja kolme vuotta siitä mentiinkin jo naimisiin.

Meillä on ollut alamäkiä ja vaiheita, joiden aikana me molemmat ollaan ajateltu tuleeko tästä enää mitään. Kannattaako jatkaa yhdessä. Eli koko tämä 11 vuotta ei oo ollut pelkästään kuhertelua ja linnunlaulua. En usko, että oikein mikään pitkä parisuhde on sellainen. Varmasti raskain aika meillä on ollut viime vuosi, sinä aikana me jopa puhuttiin siitä onko ero ainoa vaihtoehto.

Mutta me halutaan olla yhdessä. Meillä on molemmilla niin vahva tahto pysyä yhdessä, että me taistellaan läpi niiden huonojen hetkien ja raskaiden vaiheiden. Toki jos sellaisia hetkiä ja vaiheita olis koko ajan, ei sekään kannata. Jos aina olis pelkkää riitelyä ja p*skaa, niin eihän kukaan sellaista jaksa. Mutta jos huonot hetket on ohimeneviä ja vaan pieni osa sitä suhdetta, on mun mielestä suhteella todellakin tulevaisuus.

Tietysti on myös pitkiä suhteita, joissa monen vuoden yhdessäolon jälkeen huomataan, että parisuhde on kadonnut ja ystävyys säilynyt. Ehkä silloin on hymyssäsuin jatkettava matkaa eri suuntiin.

Edelleen rakastetaan!

Kyllä mun mielestä meitä pitää yhdessä vahva halu olla toisen kanssa. Rakkaus toisiamme kohtaan. Ja tietysti Emma. Mä oon sitä mieltä, että silloin kun sanottiin toisillemme tahdon, päätettiin olla yhdessä ihan oikeasti. Avioliitosta on mun mielestä paljon isompi asia lähteä pois, se ei vaan tapahdu post it-lapulla. Nyt kun ollaan avioliiton lisäks sitouduttu toisiimme perheenä ja vanhempina, on kynnys eroamiselle vielä suurempi.

Jos elämä on pelkkää riitelyä ja konfliktista toiseen selviämistä, tottakai silloin pitää miettiä onko tässä suhteessa mitään järkeä. Eikä silloin tilanne oo myöskään lapselle edullinen, kyllä pienikin lapsi aistii jos vanhemmat riitelee koko ajan tai rakkaus on kadonnut. Mutta silti oon sitä mieltä, että pitkän parisuhteen eteen pitää haluta tehdä myös vähän töitä.

***

Mä ajattelin heittää teille nyt pallon! Kyselkää multa ja Tuukalta kyssäreitä meiän suhteesta tai toisistamme. Teen niistä sitten erillisen postauksen, jossa Tuukka vastaa niihin hänelle esitettyihin kysymyksiin ja minä mulle esitettyihin. Joten antaa palaa! 😉

Jos en olis..

..naimisissa tai ylipäätään parisuhteessa olisin varmaan ihan pihalla nykypäivän sinkkumarkkinoista. 😀 Tinder tuntuu musta jotenkin kylmältä tavalta, vaikka se onkin varmaan tosi yleinen tapa hankkia treffiseuraa.

..personal trainer tai liikunta-alan yrittäjä, voisin olla ehkä kampaaja tai jonkinlaisissa markkinointihommissa. Jälkimmäinen näistä kiinnostaa tällä hetkellä ehkä eniten. Lukiossa haaveilin psykologin tai psykoterapeutin töistä.

..suomalainen, haluaisin ehkä olla tanskalainen. Mä oon jo pikkutytöstä ajatellut, että Tanska on ihana maa. Mun mielestä siellä on kaunista ja siellä on ihania, ystävällisiä ihmisiä.

..bloggaaja, tykittäisin varmasti mun facebook-feedin niin täyteen kuvia ja päivityksiä, että mun kaikki fb-kamut laittais mut boikottiin. Kirjoittaminen ja asioiden jakaminen muiden kanssa on mun mielestä ihana asia.

..äiti, en tiedä mitä olisin.

Tota viimeistä kohtaa en pysty avaamaan enempää, koska aukeaa kyynelkanavat muuten.

Aurinkoista ja iloista viikon starttia kaikille!