Blogien päiväkirjamaisuus mennyttä?

Vietimme eilen tyttöjen iltaa Annan ja Saran kanssa. Monesti kun tapaamme, juttelemme myös jonkin verran bloggaamisesta. Olemmehan kaikki sitä tehneet suurin piirtein saman aikaa, reilut neljä vuotta.

IMG_0402

Puhuimme eilen siitä, minkälaisia meidän kolmen blogit oli alussa. Meillä oli jokaisella jonkinlainen elämäntapamuutos käynnissä. Kirjoitimme painonpudottamisesta, treenaamisesta ja omasta elämästämme siinä ohella. Pidimme jokainen hyvin päiväkirjamaista blogia. Silloin sitä pidettiin erikoisena ja jopa rohkeana kirjoittaa omalla nimellä ja kasvoilla niin epäonnistumisista kuin onnistumisista. Meillä jokaisella oli kaunistelemattomia kuvia senhetkisestä kunnostamme ja olimme myös rohkeasti ylpeitä saavutetuista tuloksista, vaikka emme joidenkin silmiin näyttäneetkään sillä hetkellä kuin löysiltä palloilta.

Ajan kuluessa meillä kaikilla alkoi lukijamäärät nousta. Sen myötä jätimme monia juttuja pois blogista, emme halunneetkaan enää kertoa ihan jokaisesta askeleesta ja tekemisestä julkisesti.

Mutta niin tekivät monet muutkin. Samoihin aikoihin alkoi blogibuumi kasvamaan, silloin moni kirjoitti hyvin päiväkirjamaista blogia. Kuvat oli kännykällä otettuja ja postauksissa ei ollut sen kummempaa sisältöä, kuin se mitä oli sinä päivänä syönyt, juonut ja tehnyt. Mutta niistä postauksista tykättiin. Niiden ansiosta meilläkin kolmella ja monella muulla kasvoivat lukijamäärät. Sitä kautta moni meistä Fitfashioninkin bloggaajista alkoi kasvattamaan näkyvyyttään ja tunnettuuttaan.

Sara Sara ja Anna Monna

Silloin paljon luetut ja tykätyt postaukset, mutta silti se päiväkirjamaisuus on nyt häviävä aihepiiri blogeissa. Nykyään postaukset on enenevissä määrin tarkoin suunniteltuja, ajastettuja, harkittuja. Kuvat on järkkärillä otettuja ja kuvankäsittelyohjelmilla paranneltuja. Niin minullakin siis, enkä soimaa ketään. Juttelimme siitä, kuinka bloggaaminen on ammattimaistunut ja sitä myötä myös meillä bloggaajilla on paineita kirjoitusten sisällöstä ja kuvien laadusta.

Itse laitan blogiin sekä järkkärillä otettuja kuvia, että kännykkäkuvia. Harkitsen tarkemmin mitä kirjoitan ja koen silloin tällöin pientä painetta siitä, että mistä pitäisi kirjoittaa. Samaa miettivät Anna ja Sara. Kuitenkin huomattiin, että silloin tällöin tekemämme ”päivä kanssani”-tyyppiset postaukset ovat edelleen hyvin suosittuja, tykättyjä ja luettuja. Miksi niitä on sitten niin vaikea tehdä enää usein?

grilliherkut jälkkäri jälkkäri.

Ammttaimaisia blogitekstejä verrataan nykyään aikakausilehtien artikkeleihin. Kun kaikki haluavat tietysti kehittyä ja olla parempia työssään, ei tee mieli jäädä laakereille lepäämään ja pistää sitten omaan blogiin niitä pimeitä ja epätarkkoja kännykkäkuvia.
Toisaalta, nykyään kännyköissä on niin hyvät kamerat, että harvoin sitä edes huomaa mikä kuva on otettu kännykällä ja mikä järkkärillä.

Mutta mitä te luulette lukijana, onko blogien päiväkirjamaisuus mennyttä? Vai vieläkö niillekin jutuille löytyy lukijakuntaa? Pitääkö postauksien olla mielummin tarkoin harkittuja artikkeleita? Vai hetken mielijohteesta tunteella kirjoitettuja turinoita? Vai kenties sekamelskaa näistä?

IMG_0428 Me kolme Me kolme :D

 

ps. Kävin muuten pidemmän tauon jälkeen taas ottamassa itselleni ripset Helsingin parhaalla ripsientekijällä Anniinalla Beauty Anniinassa. <3  Tykkään ja suosittelen!! <3

Monna

Olen pienen tyttölapsen ja kahden koiran äiti, personal trainer, vaimo, bloggaaja ja yksityisyrittäjä. Rakastan rauhallisia koti-iltoja perheeni kesken. Rakastan treenaamista ja työtäni. Olen korkealentoinen ja iloinen persoona. Haluan jakaa iloa ja hyvyyttä.

16 vastausta artikkeliin “Blogien päiväkirjamaisuus mennyttä?”

  1. Oon lukenu teidän kaikkien kolmen blogeja alusta asti ja oon vähän harmitellutkin, kun päiväkirjamaisuuden tilalle on ollut harkittuja niin sanottuja artikkeleita. Ne tekevät bloggaajasta valitettavasti etäisemmän, koska niihin ei anna sisimmästään niin paljon. Niistä välittyvä tunnelma on usein myös jotenkin aika virallinen. Minä pidän juurikin päiväkirjamaisista teksteistä, ne ovat ihania ja niistä saa usein vinkkejä tai inspiraatiota omaan arkeen. 🙂 Jos haluaisi erottua bloggaajamassasta, niin nythän olisi oivallinen hetki palata päiväkirjamaisuuteen, koska se näyttää katoavaiselta tyylilajilta. 😉 Päiväkirjamaisiin postauksiin tulee myös kommentoitua herkemmin kuin artikkelimaisiin. Jokaisella bloggaajalla on toki vapaus päättää, minkälaista blogia pitää ja on hienoa, että niitä on olemassa moneen makuun.

    • Se on totta, että jos nyt haluaisi erottua, voisi alkaa pitämään taas enemmän päiväkirjamaista blogia. Mutta se on vaan se, että ei halua enää näillä lukijamäärillä ihan kaikkea kertoa. 🙂 Tykkään ehkä itse siitä, että omassa blogissani on sekamelska näistä kaikista. 😀 Päiväkirjamaisuutta välillä ja välillä sitten niitä mietitympiä ”artikkeleita”. Mutta siinä olen kyllä eri mieltä, että niihin bloggaaja ei antaisi sisimmästään. Ainakin itse kirjoitan kyllä ne artikkelimaisetkin ihan sydämestä. 🙂

  2. Heippa! Päiväkirjamaiset kirjoitukset, tunteella turinoidut, on mielestäni blogien parasta antia. Niistä postauksista huokuu aitous ja useasti niihin voi samaistua tai ainakin ne herättävät ajatuksia. 🙂 Minua ei haittaa artikkeli tyyliset postaukset, yhteistyöpostaukset tai resepti- ja treenivinkit, ne ovat kivaa vaihtelua, mutta ei niitä joka päivä jaksaisi lukea. 😀 ja mitä kuviin tulee, niin mie en ainakaan huomaa mikä kuva on milläkin otettu, fiilis on niissäkin tärkein. Kivaa kesän jatkoa!

    • Niistä päiväkirjamaisista postauksista tosiaan huokuu aitous. Mutta tosiaan ainakin itse haluan pitää myös artikkelimaiset ja yhteistyöpostauksetkin aitoina ja kirjoitan nekin kaikki ihan tunteella. 😀

  3. Molemmat kiinnostaa! Päiväkirjamaisissa teksteissä joillakin on se ongelma, että ne vaikuttavat hätäisesti kirjoitetuilta. Arvostan itse laadukasta ja oikeakielistä tekstiä, joten siksi välillä luen vain ammattimaisia ja artikkelityyppisiä blogeja. Valitettavasti sellaisia treeniblogeja on harvassa tai minä en ole vielä löytänyt niitä. 🙁 Aivoillekin tekee ihan hyvää sellaiset tekstit jotka haastavat ajattelemaan, ja valitettavasti ”söin tänään herasmoothien ja kävin salilla” ei aina riitä minulle. Tietenkin välillä luen myös kevyempiä tekstejä ja niillekin on tarkoituksensa. 🙂 Yritän tässä sanoa että sopiva sekoitus molempia on hyvä!

    • Haha! 😀 Joo, ymmärrän pointtisi. Itse en jaksaisi lukea kovinkaan paljon sellaista ”söin tänään herasmoothien ja kävin salilla” -tekstiä. 🙂 Mutta tosiaan sopiva sekoitus artikkelityyppisistä ja päiväkirjamaisista postauksista on varmasti hyvä.

  4. Olen kiinnittänyt huomiota samaan ilmiöön, blogit muuttuvat kliinisemmiksi ja ammattimaisemmiksi koko ajan. Itse huomaan klikkaavani auki useimmiten näitä ”päivä kanssani” -tyyppisiä postauksia, samaten vaikkapa ruokapäiväkirjat kiinnostavat. Oma blogini on vasta ihan lähtökuopissa, mutta olen joutunut pohdiskelemaan, kuinka paljon elämästään haluaa jakaa, kun aihepiirit, joista haluaa kirjoitella ovat kuitenkin hyvin maanläheisiä ja omaan päivittäiseen elämään/kotiin/pihapiiriin liittyviä.

    Ja ihanaa odotusta sinulle Monna! 😊

    • Joo, se on ihan hyväkin miettiä mitä kaikkea haluaa elämästään omassa blogissaan jakaa. Mutta silloin tällöin päivä kanssani -tyyppiset postaukset eivät varmasti paljasta liikaa. 🙂

      Kiitos! <3

  5. Minusta on kyllä kivaa lukea kaikenlaisia blogeja. Itse kirjoitan vaan hölinää asioista jotka kulloinkin mielessä pyörii, sen suuremmin suunnittelematta, mutta eiköhän kaikenlaiset blogit maailmaan mahdu.

    • Kaikenlaiset mahtuu! 🙂 Minäkin olen huono suunnittelamaan postauksia ennakkoon, suurin osa tulee juurikin niistä aiheista joita juuri kulloinkin pyörii päässä.

  6. Itse tykkään eniten sellaisista blogeista, jotka ovat siitä päiväkirjamaisen ja tarkkaan harkitun välimaastosta. Niihin blogeihin panostetaan, mutta niissä näkyy myös aitoa elämää ja päiväkirjamaisia tunnelmia tarkemmin mietittyjen artikkelien seassa. Ja toisaalta, kuka sanoo, ettei päiväkirjamaisuus voisi olla tarkkaan harkittua? 😉 Monet blogit, jotka ovat kovin kiiltokuvamaisia ja juuri sitä aikakauslehtimatskua jäävät aika etäisiksi. Niitä on kiva joskus selailla, mutta ei välttämättä tule luettua niin usein. Eli päiväkirjamaisuudelle peukku! Toki ymmärrän, että mitä isommaksi blogi kasvaa, sitä enemmän omaa yksityisyyttäänkin haluaa suojella, joten helposti blogi muuttuu harkittujen artikkeleiden-blogiksi..Mutta lopulta, kukin kirjoittaa sellaista blogia kuin hyvältä tuntuu! 🙂

    • Joo, mäkin tykkään eniten juuri tuollaisista blogeista! 🙂 Aitoa elämää ja sitten pohditumpia artikkeileita.
      Tykkään välillä selata kuvien takia noita kiiltokuvamaisia blogeja, mutta niiden sisältö ei usein anna hirveästi.
      Tosin, kukin tyylillään tässäkin asiassa! 🙂

  7. Harmi tykkäsin niistä.nykyään kirjotukset ”liian hienoja” harkittuja tai jotain kannanottoja..ei niihin tule kommentoitua,tuntuu että jotkut bloggarit oikein kommentteja kalastaakseen kirjottavat ajoittain kannanottoja ajankohtasiin aiheisiin,plääh.

    • Niin.. no itse ainakin välillä otan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin sen vuoksi, että ne pyörivät päässä ja haluan päästä purkamaan ajatuksia paperille. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta