Tavallinen tiistai?

Tiistain kohdalla minulla luki kalenterissa klo 8.30 Biotherm-tilaisuus @ Lavli Living Room. Siellä luki myös klo 12.30 lounas tyttöjen kanssa.

Olin miettinyt, että kävisin aamusta Biothermin tilaisuudessa yksin ja sitten tulisin kotiin hakemaan Emman ja lähtisin takaisin keskustaan lounaalle. Yritän aina järkätä arkipäivinä kaikki jutut niin, että Tuukalla on mahdollisimman paljon omaa aikaa tehdä töitä. Joten kuljen sitten Emman kanssa siellä missä kuljen. Toki käyn myös ilman Emmaa, jotta saan välillä sitä omaa aikaa.

Heräsimme kuuden maissa. Tuukka jäi Emman kanssa sisälle keittelemään kahvia ja tekemään meille smoothieta, minä lähdin koirien kanssa ulos. Koiralenkin jälkeen söimme kaikki yhdessä aamiaista ja sitten Emma menikin jo aamupäikkäreille. Hän yleensä jaksaa aamuisin olla hereillä noin tunnin verran ja sitten on mentävä jo takaisin nukkumaan. 🙂

Vähän ennen kahdeksaa lähdin kohti Lavli Living Roomia, Galleria Esplanadille. Siellä oli bloggaajille ja pressille järjestetty Biothermin tilaisuus, jossa esiteltiin kevään uutuustuotteita ja aamu alkoi ihanasti Nanan vetämällä kehonhuollolla.

Kehonhuoltotunnin aikana Tuukka oli laittanut viestiä, että älä turhaan tule sieltä kaupungilta kotiin pariksi tunniksi, että nyt jäät sinne nauttimaan omasta aamupäivästä. 😀 Olin ihan suu auki, että jaahas.. mitähän minä nyt sitten tekisin. Mietin kyllä vielä monta kertaa, että pitäisikö kuitenkin mennä kotiin. Mutta päätin kuitenkin sitten ottaa sen oman ajan, kun Tuukka sitä minulle avokätisesti tarjosi.

Pyörin pari tuntia keskustassa ilman mitään sen suurempaa tarkoitusta. Kävin Stockmannilla kahvilla ja smoothiella, lakkasin siellä kynnet ja pläräsin somea. Ihan sellaista ”tyhjänpäiväistä” tekemistä. Mutta kyllä se teki hyvää.
Oli hassua huomata, että koko ajan meinasin potea huonoa omatuntoa ja syyllisyyttä, että täällä minä vaan istuskelen smoothie kädessä ja kynsilakkapullo toisessa ja Tuukka on kotona yksin Emman ja koirien kanssa.. Mutta vahvasti tein työtä oman pääni sisällä, että on ihan turha tuntea sellaista. Ehdotushan tuli Tuukalta itseltään. Hän halusi antaa minulle oman aamupäivän. <3

12.30 näin sitten ihanat naiset Emmin, Lauran ja Nanan. Sekä Lauran super söpön seitsemän viikkoisen koiranpennun Paavon. <3 Kävimme syömässä lounasta ja suunnittelimme toukokuulle pientä tyttöjen reissua. 🙂 Ihania naisia ja ihanaa seuraa!

Lounaan jälkeen lähdin takaisin kotiin ja kyllä kotimatkalla jo kaiversi kova ikävä Emmaa. <3

Kotona puuhasteltiin niitä perusjuttuja, mitä meidän päiviin nykyään kuuluu. Leikitään leikkimatolla, tehdään kääntymisharjoituksia. Tai siis käännytään jatkuvasti selältä mahalle ja tutkitaan muutenkin maailmaa.

Kun Emma meni päikkäreille joskus kolmen aikaan, minä tiskasin ja tein Emmalle perunasosetta.

Kun Emma heräsi päikkäreiltä, maisteltiin sosetta ja hyvin tuntui maistuvan. 🙂

Illansuussa lähdettiin koko perheen voimin vielä iltakävelylle, koirat sai iltapissat tehtyä ja me käytyä Tuukan kanssa vielä ruokakaupassa. Emma otti lenkin aikana pienet powernapit ja sitten kotiin tullessa olikin edessä enää iltapesut ja yökkäri päälle ja sitten nukkumaan.

Nyt viikon ajan Emma on nukahtanut pinnasänkyyn ilman minun syliä. 🙂 Aiemmin siis oikeastaan joka ilta tämän neljän kuukauden ajan olen hyssytellyt Emman uneen sylissä. Viime viikolla kokeilin ensimmäistä kertaa niin, että laitoin Emman suoraan pinnasänkyyn ja syötin iltapalan siinä. Nyt siis noin viikon ajan Emma on aina nukahtanut sitten siihen syötyään. Olen vielä laulanut unilaulun ja ollut siinä vieressä niin kauan kunnes Emma on sikeässä unessa ja sitten mennyt itse iltapalalle olohuoneeseen.

Sain ystävältäni hyvän vinkin, ”Sleep sounds” -appin lataamisesta kännykkään. Siitä olen nyt parina iltana sitten laittanut sateenropinaa Emmalle makuuhuoneeseen ja Emma on nukkunut tyytyväisesti, eikä ole säpsähtänyt ääniin olohuoneesta.

***

Tällainen oli minun tiistai. Ei ehkä ihan sieltä tavallisimmasta päästä, mutta monesti kyllä puuhaan kaikenlaista päivisin. Mielestäni on todella kivaa tehdä kaikenlaista Emman kanssa, perheen kesken tai sitten ihan vain itsekseen välillä. 🙂 Tietysti silloin tällöin on myös ihana, kun on päiviä jolloin ei ole mitään. Niitäkin päiviä kaipaa. <3

Monna

Olen pienen tyttölapsen ja kahden koiran äiti, personal trainer, vaimo, bloggaaja ja yksityisyrittäjä. Rakastan rauhallisia koti-iltoja perheeni kesken. Rakastan treenaamista ja työtäni. Olen korkealentoinen ja iloinen persoona. Haluan jakaa iloa ja hyvyyttä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 42
Tykkää jutusta