Auttakaa äitiä!

Mä oon lähdössä torstaina Lontooseen työreissulle, tuun lauantaina takaisin. Mua jo nyt ihan rinnassa puristaa, kun mietin miten kova ikävä mulla tulee Emmaa. Yhtenä iltana jopa mietin, että mitä jos perunkin koko reissun. Mutta sitten päätin selvitä! 😀

Mulla lähtee torstaina kone aamulla klo 8 aikoihin, eli aamulla en näe Emmaa ennen kuin lähen kentälle. Alkuperäisen paluulennon yhteistyökumppani oli varannut lauantaille saapuvaksi klo 23.30. Mutta mun oli pakko pyytää aikaisempi paluu. Ihan jo sen vuoksi, että kiiruhdan tänne Tuukan avuksi koirien ja Emman luo. Mutta kyllä ihan rehellisesti myös sen vuoksi, että haluan nähdä Emman lauantaina! Muuten olisin hänestä erossa käytännössä keskiviikko-illasta sunnuntai-aamuun. 🙁

Tää on hölmöä. Tiedän. Mutta kamala tunne!! Vaikka Emma onkin koko tuon työmatkani ajan kotona, iskän ja koirien kanssa – mietin sydän syrjällään onkohan hän ihan ihmeissään missä äiti on. 🙁 Tuukan vanhemmat tulee hoitamaan Emmaa to & pe Tuukan työvuorojen ajaksi. Kaikki siis tuttuja ja rakkaita ihmisiä ympärillä.

Kun mietin asiaa järjellä, on ihana lähteä Lontooseen pariksi päiväksi. Hoitaa työhommat siellä ja sitten jää vapaa-aikaakin vähän. On mahtavaa, että oon saanut tällaisen tilaisuuden päästä työmatkalle Lontooseen. On myös mahtavaa, että se onnistuu kotipuolelta, siis kaikki järjestelyt täällä niin, että pääsen lähtemään.

Mutta silti mietin, että miten Emma pärjää ilman äitiään pari päivää ja miten mä pärjään ilman Emmaa!! 😉 😀

Siis auttakaa äitiä mäessä!! Kertokaa, että kyllähän kaikki menee hienosti ja Emma ei edes huomaa äidin olevan poissa. 😉

Monna

Olen pienen tyttölapsen ja kahden koiran äiti, personal trainer, vaimo, bloggaaja ja yksityisyrittäjä. Rakastan rauhallisia koti-iltoja perheeni kesken. Rakastan treenaamista ja työtäni. Olen korkealentoinen ja iloinen persoona. Haluan jakaa iloa ja hyvyyttä.

16 vastausta artikkeliin “Auttakaa äitiä!”

  1. I feel you. Poika kohta 8v ja yhä edelleen oon hajalla ainakin ekan päivän kun lähdetään reissuun ja se jää kotiin/hoitoon 🤗

    Huono omatunto on aina siitä, mutta yleensä se tosiaan on niin, että aikuisella on enemmän ikävä kun lapsella 😆

    Eli hyvin Emma pärjää, samoin sinä ❤️

  2. Jos jotain tulee niin vasta pikku protestointia kun olet takas tullut;todennäköisesti sillon kun olet poissa ei tytöllä ole mikään hätä ja nauttivat erityisestä iskä-tytär-ajasta! 🙂
    Ja uskon että tämäb kaiken muuttorumban ym.,niin varmasti tekee jopa hyvää pikku breikki kotiympyröistä. Aina se kovempi pala on äidille lähteä mutta kolmen lapsen äitinä ja jopa viikon koulutuksien takia poissa olleena niin voin sanoa et ne selvii;niin lapsi kuin iskä 😀 ja ei kellään jääny traumoja. Ehkä se eka kerta on itelleen pahin;toisella kertaa osaa ottaa jo rennommin ajatuksissa ja osaa jopa nauttia pikku breikistä normi arjesta,pikku ikävä on vaan hyvästä <3

  3. Niinhän se menee että lapsi tod.näk. pärjää oikein hyvin, mutta äiti ei. Ja ensimmäiset vähänkään pidemmät erossaolot ovat vaikeita. Siis äidille.
    Itse olen saanut kolmen lapsen kokemuksella huomata tämän, että äitiä saa lohduttaa enemmän.
    Koitta nauttia reissusta 👍

  4. Kaikki menee varmasti hyvin 😊💕itsekin miettisin varmasti samoja asioita ❤️

  5. Muistan tuon tunteen ensimmäisen lapsen kohdalla. Pidempi poissaolo lapsen luota ensimmäistä kertaa tuntuu todella pahalta, mutta vaikka se tuntuu nyt pahalta, se voi tehdä itseasiassa jopa hyvää (sitten jälkikäteen ajateltuna). Se on sellaista pientä siiman antamista, jota tapahtuu myös myöhemmin elämässä (päiväkoti elämä, koulun aloitus ym.). Ensimmäinen kerta tuntuu vain siltä kuin laastari vedettäisiin nopeasti iholta. 😀 Lapsi muistaa sinut ja kaikki läheiset hoitajat pärjäävät aivan 100% varmasti ihan yhtä hyvin kuin sinäkin lapsesi kanssa. 🙂

  6. Meillä lapset eivät oo edes huomanneet jos oon ollu pois pidempään, mutta sit takaisin kotiin tullessa on ollu pientä protestointia ilmassa parin päivän ajan esim. että äiti ei kelpaa nukuttajaks.

  7. Voi mä ymmärrän tosi hyvin. Meillä on nyt 1v 3kk ikäinen tyttö, joka ei oo ollut ikinä edes hoidossa kenelläkään 😧 ei vaan uskalla jättää 😭 olisin saanut työpaikalta bonuksen, eli matkan lontooseen kun tyttö oli 7kk, mutta sekin meni ohi koska en sen ikäistä voinut jättää kolmeksi päiväksi 😅

  8. Hei tsemppiä Monna! Hyvin Emmalla menee! Voin kuitenkin vahvasti samastua tähän, koska olen itse lähdössä reissuun huhtikuussa jolloin ”vauva” on 1v3kk. Olen myöskin 2 yötä ja kolme päivää poissa, tai siis just samalla tavalla ku sä ja halusin tulla aiemmalla lennolla takas että nään lapsukaisen vielä illalla. Kyseessä on ihan huvireissu, eka kerta kun oon näin pitkään lpsesta erossa. Mietin jo kans et pitäiskö perua reissu, kun aloin miettimään; että jos nyt jotenkin vahingoitan lapseni ja mun välistä kiintymyssuhdetta. Kyse ei oo siitä, ettenkö uskoisi ettei lapsi pärjää isänsä kanssa, pärjää varmasti hyvin, mutta mietin vaan että mitä jos lapselle muodostuu erossa olemisesta traumaattinen kokemus. Luin, että jos lapsi äidin taas nähdessään reagoi poissaoloon negatiivisesti tai positiivisesti, kaikki ok, mutta jos hän ei ole huomaavinankaan, oli poissaolo liian pitkä. Eli tämän saisi vasta selville palatessa kotiin, oliko reissu liian pitkä..
    Olen siis kuitenkin päätynyt lähtemään reissuun, mutta hieman epäilen edelleen omaa päätöstäni, vaikka kaikki läheiset vakuuttavat sen olevan täysin ok. Esikoisesta olin erossa kolme yötä hänen ollessaan 1,5v, se meni suhteellisen hyvin ja protestointia tuli urakalla kun tulin takaisin, eli hyvä juttu, mutta silti jahkailen tätä.
    Mukavaa työreissua kuitenkin sinulle! Itse rohkaisen sinua lähtemään täysin hyvillä mielin!

  9. Moi! Minä olin poissa lapsen luota viikonlopun ekan kerran, kun hän oli noin 1 v 1 kk. Etukäteen jännitin lähtemistä, mutta nautin kuitenkin omasta ajasta ihan täysillä. Olen ajatellut, että Jos tulee ikävä niin eihän se haittaa. Ikävä on tärkeä ja merkityksellinen tunne ja se tarkoittaa, että asiat on hyvin ja mieli terve, kun kotiin on kiva palata. Itse olen ajatellut tällaisten reissujen tiimoilta (lapsi ihan kohta 2 v), että on tärkeää antaa myös muille lapsen tärkeille aikuisille – ensisijaisesti tietenkin isälleen – mahdollisuus luoda lapseen entistä syvempi suhde tällaisten kautta. Ja on myös tärkeää, että äiti luottaa siihen, että kotona pärjätään ja isä (ja muut läheiset) saavat hoitaa asiat omalla tavallaan silloin, kun äiti on poissa. Ja ennen kaikkea lapsikin saa uusia kokemuksia, kun viettää ne päivät muiden turvallisten aikuisten kanssa.

    Tsemppiä ikävän kanssa ja ihanaa reissua! Menee varmasti hyvin kaikilla!

  10. Hyvin se menee ❤️ se on äidille ihan kauheeta olla pois lapsen luota, mutta onneksi tänä päivänä pystyy helposti ottamaan videopuheluita kotiin päin joka helpottaa nimenomaan sitä äidin tuskaa😊 lapsi todennäköisesti jaksaa olla vaan pienen hetken mukana ja lähtee omiin touhuihinsa kun äiti ei taas saa sanaa suustaan kun parku tulee heti kun näkee rakkaat siellä toisessa päässä 😂 Been there, done that🙈 mutta loppujen lopuksi se tekee hyvää molemmille 🤗

  11. Heiii mä niin samaistun tohon fiilikseen! Ja koen sitä edelleen vaikka poika kohta 6v. 2 yötä on pisin aika minkä oon ollut erossa ja tuntuu etten vieläkään haluis olla pidempään pois. Toki nyt viimeistään vauvan (4kk) synnyttyä isistä on tullut pojalle jopa ”tärkeämpi” joten hän varmastikkin pärjäilisi hyvin ilman äitiä pidempäänkin kuin kaksi yötä, mutta itestäni en tiedä :D. Eikä mulla kyllä fiilis tunnu yhtään helpommalta toisen lapsen kanssa. Ja ennen lapsia olin tietenkin sitä mieltä etten tuu olemaan tämmönen äiti joka ei muka pysty olemaan erossa :D. Tuolloin olin jo raskausaikana sopinut kesäfestari-illan kun vauva on 2,5kk, mutta sen koittaessa tuntui ihan kamalalta jättää niin pieni mummolaan yöksi. Nyt ei tulis kuulonkaan että vapaaehtoisesti olisin 4kk vauvasta yötä erossa. Niin ne fiilikset muuttuu :D.

    Mutta tsemppiä työmatkaan, hyvin se Emma varmasti pärjäilee!

  12. Tuo ei ole lainkaan hölmöä jos et tuntisi noin se olisi hullua. Mulla on 1v poika, en ole koskaan ollut päivää erossa hänestä, pisin aika 12h. Mulla saattaa tulla ikävä jos käyn pari tuntia pois, mulla olis myös iso ikävä jos olisin reissussa ja tottakai ikävän kuuluu tullakin. Emmalla on kaikki hyvin ja toivottavasti sinä ehdit ottaa omaa aikaa ja nauttia. Ja tietenki shoppailet Emmalle jotain ihania juttuja tuliaisena <3 Huono omatunto sopivassa määriin kuuluu myös äitiyteen. Ihanaa työmatkaa.

  13. Voin tuntea tuskasi, mulla on eka yö lapsesta (1v8kk) erossa tulossa pian ja se jännittää. Mä ihmettelen kuitenkin sitä kun puhutaan että äitiä jännittää enemmän kuin lasta ja että ei lapsi oo moksiskaan kun saa olla esim isän kanssa kotona. Miksi lapsi ei olisi moksiskaan? Kyllähän lapsi huomaa, että äiti on pois ja toivottavasti ikävöikin jonkin verran, kun eihän ikävä oo huono asia tai tunne jota ei saisi tuntea, vai onko? Pikemminkin on hälyttävää, jos lapsi ei huomaisi äidin poissa oloa. Pienellä lapsella ei tokikaan oo vielä sanallisia keinoja ikävän kertomiseen, mutta ihan varmasti hän ihmettelee missä äiti on.
    Mutta kuten sanoin turvallisen aikuisen kanssa (esim isä) lapsi kyllä kestää ikävän ja ihmetyksen äidin poissaolosta, silloin kun lapsen tunteelle annetaan tilaa. Mun mielestä äiti jännittää poissa oloa sen takia, että tuntee lapsenkin tunteet melkein kuin ominaan ja osaa kuvitella lapsen ikävän ja se tuntuu musertavalta, mutta kuten sanottu, se on tunne, joka tarkoittaa että lapsi on todella todella rakas ja halua olla lapselle kaikki. Ja ikävänkin tunne menee ohi kun tulee jotain muuta mieleen, sekä lapsella, että aikuisella. Itse aion kertoa lapselleni jo ennen lähtöä, että ikävä tulee, mutta isi lohduttaa ja tulee myös kivoja juttuja vaikka välillä ikävöikin. Myös se, että äitiä jännittää johtuu siitä että äiti osaa jo kuvitella miltä ikävä tuntuu ja lapsi taas elää niin hetkessä, ettei edes sen vuoksi vielä edes välttämättä tiedä mitä tarkoittaa/miltä tuntuu kun äiti on pois useamman yön. Siksi sanonkin, että jännitä rauhassa, se on merkki rakkautta emmaan ja nauti hetkistä kun unohdat arjen kotona, ikävän tai murheen Emman ikävästi. Selviätte molemmat hienosti, vaikka ette itkuista selviäisikään❤️

  14. Oho, olipas kirjoitusvirheitä. *merkki rakkaudesta emmaan ja * vaikka ette itkuitta selviäisikään

  15. Emma pärjää ❤️ Itse jouduin isoon leikkaukseen tyttäreni ollessa 10 kk ja olin teholla 2 ja osastolla 5 yötä. Jouduin lopettamaan imetyksenkin melkein seinään tämän vuoksi. Tyttöä hoiti päivisin mummot ja isä muuten. Kaikki meni hyvin ja tyttö oli iloinen oma itsensä koko ajan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 51
Tykkää jutusta