Alkoholi pois kokonaan?

Mä käytän alkoholia hyvin vähän tänä päivänä. Kesän aikana taisin juoda kolme kertaa alkoholia, juhannuksena, kerran sitä ennen ja sitten Flow-festareilla. Muita kertoja ei tainnut olla. Viime viikonloppuna ystävien häissä join pari siideriä, lasin skumppaa ja lasin valkoviiniä. Tänä vuonna oon tainnut juoda alkoholia varmaan yhteensä alle kymmenen kertaa. Jos oikeasti alan miettimään, niin varmaan sellasen 5-6 kertaa.

Juon siis harvoin ja esim. mitään viinilasillisia ruuan kanssa tai saunaolut-juttuja en harrasta. En oo koskaan harrastanut. En sano, että ne olis jollain tapaa huonoja juttuja. En sano, että olis jotenkin paha asia juoda lasillinen viiniä ruuan kanssa tai yks olut kerran viikossa saunassa. Mutta mä en oo itse vaan koskaan siitä oikein saanut mitään irti ja siks en oo sellaista harrastanut. 🙂

Mä aina välillä mietin, että pitäiskö tehdä päätös ettei juo enää ikinä? Että alkais absolutistiksi. Mitä vähemmän juon, sen vähemmän saan siitä mitään irti silloin kun juon. Toisaalta, sellainen pieni hiprakka tai hauska nousuhumala on joskus kivaa. Mulla vaan tuppaa tulemaan tosi nopeasti se stoppi. Ennen pystyin juomaan helposti baari-iltoina tai juhlissa pullon skumppaa ja jatkamaan baaritiskillä klo 04 asti. Joskus sitäkin ennen join kaverin kanssa aina puolen litran kossun puokkiin ja sitten lähdettiin baariin. 😀 Nykyään se humalatila ei tunnu kivalta.

Viime viikonlopun häissä oli kiva ottaa se muutama juoma, huomasin kun alkoholi alkoi vaikuttaa ja pienoinen hiprakka syntyi. Oli kiva fiilis jutella ystävien kanssa, nauraa ja tanssiakin. Mutta muutaman lasillisen jälkeen tuli taas se sama olo, mitä aikalailla nykyään joka kerta alkoholin kanssa. Hiprakan vaihtuessa humalaan, tulee pahaolo ja tekee mieli lopettaa. Lauantaina taisin häissä juoda yhteensä 3 siideritölkkiä ja sitten nuo kaksi lasillista, klo 21 alkoi tuntumaan olo siltä ettei yhtään enempää.

Jos mä mietin, että koska mä oon oikeesti ollut humalassa, on se varmaan viimeks uuden vuoden aattona 2017.  Tavallaan joskus mä mietin, että oispa kiva vetästä kannat kattoon ja juoda shotteja baaritiskillä, tanssia ja riehua pilkkuun asti. 😀 Oikeasti joskus jollain tapaa kaipaan niitä kreisejä bileiltoja! Mutta nyt sitten kun joskus johonkin lähden ystävien kanssa, tulee stoppi  usein vastaan tosi pian ja kotiinkin haluaa lähteä jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Tietysti siihen vaikuttaa myös se, että kun ei vajaa 2-vuotias taapero ymmärrä jos äiti makaa huonovointisena sohvalla, eikä jaksa leikkiä tai juosta ympäri olohuonetta aamuseiskasta alkaen – ei sellaista tilannetta sitten halua ehdoin tahdoin järkätä. Ihan äidin hyvinvoinnin sekä taaperon hyvinvoinnin kannalta. 😉

Toisaalta, en mä ehkä halua kuitenkaan tehdä mitään ”ei enää koskaan” -päätöksiä. En ehkä näe sellaseen tarvetta. Jos alkoholinkäyttö olis mulle jollain tapaa onglema ja käyttäisin sitä runsaasti, silloin voisin miettiä asiaa tarkemmin. Vähän sama kuin herkkujen kanssa; kun kesällä karkkia ja meni päivittäin, koin tarpeelliseksi vähän tarkastella mun herkkuhimoja ja rajoittaa herkuttelua kerta viikkoon. Jos joisin alkoholia joka päivä (edes vähäsen), voisin miettiä josko olis tarvetta vähentää. 😉

Alkoholi tuntuu olevan sellainen asia, josta kaikilla on joku mielipide. Mä luulen, että meistä suomalaisista varmasti jokainen tuntee tai tietää ainakin yhden, jolla on alkoholiongelma. Siitä ei vaan oikein puhuta. Muutenkin suhtautumisesta alkoholiin ei hirveästi puhuta. Ootteko te miettineet miksi juotte tai ootte juomatta? Liittyykö alkoholi aina juhlimiseen vai onko se pakokeino stressaavasta elämäntilanteesta? Liittyykö teiän kohdalla alkoholi pelkästään ruokailuun, jokin tietty ruoka maistuu paremmalta puna- tai valkoviinin kera? Tai kuuluuko saunaan ottaa aina mukaan se yksi huurteinen?

Mielenkiintoinen aihe, enkä halua ottaa kantaa kenenkään alkoholikäyttäytymiseen. Mun isäni on kuollut maksakirroosiin, jonka hän aiheutti liialla valkoviinin lipityksellä. Ja tosiaan myös mun nuoruuteen / sinkkuvuosiin on kuulunut alkoholi aika isolla kädellä. Nää on varmasti osasyitä, miksi tää alkoholiasia mua aina aika ajoin mietityttää.

***

Monna

Olen pienen tyttölapsen ja kahden koiran äiti, personal trainer, vaimo, bloggaaja ja yksityisyrittäjä. Rakastan rauhallisia koti-iltoja perheeni kesken. Rakastan treenaamista ja työtäni. Olen korkealentoinen ja iloinen persoona. Haluan jakaa iloa ja hyvyyttä.

10 vastausta artikkeliin “Alkoholi pois kokonaan?”

  1. Mulla oikeestaan samanlainen tausta kun sullakin. Isä kuoli alkoholiin ja itse join nuoruudessa TODELLA reippaasti. Nykyään todella harvoin, koska ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta eikä jaksa 😆 Ja koska monta päivää menee sen jälkeen huonossa olossa.
    Lähinnä silloin tällöin viikonloppusin juon muutaman juoman ja ehkä pari kertaa vuodessa otan vähän enemmän (mutten vedä enää mitään nuoruudesta tuttuja kännejä).
    En silti koe, että tarttis alkaa absolutistiksi koska kaikki totaalikieltäytymiset on mielestäni turhia silloin kun mistään teerveyriskeistä ei ole kyse.

  2. Nuorempana, reilu parikymppisenä, käytin alkoholia aika reippaastikin. Baarissa oltiin aina pe ja la illat. Silloin sitä pystyi juomaan käsittämättömiä määriä, enää ei. Viimeksi olen ollut kunnolla kännissä 2010 Tuskassa. Sen jälkeen olo oli niin kamala, että totesin ettei tällaisessa ole mitään järkeä. Siitä lähtien stoppi on tullut jo parin siiderin jälkeen, kun tunsi, että alkaa mennä päähän. Samoihin aikoihin olin paljon myös viikonloppuisin töissä, ja mietin, miksi mä ne vapaat viikonloput sitten juon. Vaikken ollut mihkään välttämättä edes menossa, niin join pari siideriä lauantai-iltana kotona. Sitten tuli kiinnostus terveellisempään syömiseen ja liikuntaan. Se siideri ei enää kiinnostanut, vaan olin monesti la ja su aamuina jo kello 8 kävelylenkillä.

    Kyllä mä toisinaan otan vaikka lasin valkkaria jossain illallisilla ruuan kanssa. Vappuna mulle riittää se yks siideri tai lasi kuohuvaa. Joskus tulee fiilis, että haluis ottaa siiderin saunan jälkeen. Ja juonkin, tosin olen kaupasta ostanut sen alkoholittomien juomien hyllystä 🙂 Alkoholittomat vaihtoehdot on nykyisin tosi hyviä! Mulle riittää se maku, ilman sitä humalaolotilaa.

    En siis koe, että pitäis olla kokonaan juomatta.
    Valitsen vain itse sen tilanteen, koska haluan olla juomatta ja koska en. Eikä se juominen lähde enää käsistä. Se fiilis, kun juhlimisen jälkeen ei tarvii tuntea krapulaa! 😀

  3. Mä olin opiskeluaikana se, joka aina lähti bileisiin ja joi shotteja kilpaa. Ja vielä reilu vuosi sitten tuli lähdettyä juhlimaan ainakin kerran kuussa. Opiskeluaikoina n. 10v sitten toisinaan juhlittiin to, pe ja la.
    Tänä vuonna olen juonutkaan alkoholia yhtä annosta enemmän ehkä 3 tai 4 kertaa. Ja en kans harrasta saunakaljoja, ruokaviinejä tai yksillä käymistä. Tää muutos juhlivasta bilehileestä alkoholia vähän nauttivaksi on tapahtunut kuin vahingossa Crossfitin myötä. Sitä ei enää halua pilata treenipäivia krapulalla ja crossfit on täyttänyt sen tyhjiön elämässä, jota ennen täytti juhlimisella. Muuten menee hyvin ja olen tyytyväinen valintaan olla juomatta mutta ärsyttää ihmisten kysely ja kritisointi siitä, miksi en juo kuin ennen.

  4. Mun isä on aina ollut juomatta, hän ottaa kyllä juhlissa esimerkiksi alkumaljan tai ulkomailla kun ravintolat on tarjonneet jonkun snapsin (esim. Kreikassa yleistä) niin huitaisee sen ja varmasti ihan kohteliaisuudesta. En silti ajattele että pitää itseään absolutistina. Ei silti ole ikinä arvostellut kenenkään muiden valintoja mm. äiti kyllä ottaa alkoo ja esim. minä myös silloin tällöin ja kuten kirjoitit on nousuhumala tai pikku hiprakka välillä rentouttavaa hyvällä porukalla! 🙂 Musta on silti aina ollut tosi kiva kun on tollanen iskä, se on meitä paljon kuskaillut baareista, häistä ym. Itekin voin hyvin olla juomatta pitkänkin aikaa ja valita niitä hetkiä/tilanteita missä sitten on kiva ottaa. 🙂 Jotenkin tuntuisi kauhean radikaalilta vain päättää etten juo enää ikinä, koska en koe alkoholin olevan mikään ongelma ylipäätään. 🙂

  5. Nuorempana tuli melkein joka viikonloppu juotua alkoholia,jos ei töitä ollut. Silloin oli myös isompi kaveriporukka ja aina oli jonkun tuparit,synttärit jne.

    Nykyään mulla on 3 lasta ja käytän vapaa päivät ennemmin perheen kanssa yhdessä tai miehen kanssa kahdestaa jos on mahdollista saada lapset hoitoon.

    Nyt juomiset on tosi vähissä. Saatan joskus juoda kotona max. 3 olutta. Humalanhakuiset juomiset on kyllä jäänyt tosi vähälle. Kesän aikana olen 3 kertaa ollut ilman lapsia jossain ja kerran ollut humalassa. En tykkää siitä humalatilasta ollenkaan enkä varsinkaan halua seuraavalle päivälle olotiloja. Toki välillä kaipaan sellasen kunnonirtioton ja sen itselleni suon. En kannata ihan totaalikieltäytymistä alkoholista enkä karkeistakaan 😊

  6. Aika samoissa mennään kuin muillakin kommentoijilla. Eli opiskeluaikana tuli juotua aika paljonkin, koska viihteellä käytiin usein. Sellainen yksinjuoja en ollut kyllä silloinkaan, mutta iso kaveripiiri oli syy juhlia usein.

    Nyt viimeisen 10 työssäolovuoden aikana juominen on vähentynyt jatkuvasti. Ihan vain siksi, että se humalainen olo ei innosta. Lähden silti mielelläni (nykyään mahdollisuuksia harvoin) kavereiden kanssa ulos ja juon sen mitä huvittaa. Aika hitaasti, joten määrällisesti aika vähän.

    Itse en myöskään halua tehdä mitään ei koskaan -päätöksiä, koska alkoholi ei ole minulle ongelma.

    Tykkään joskus juoda lasin viiniä ruuan kanssa jos sitä tarjotaan ja skumppalasillinen maistuu aina hyvältä juhlissa, joten miksi kieltäytyä siitä yhdestä, kun enempää ei kukaan pakota juomaan.

    Juon usein myös alkoholittomia siidereitä/oluita, koska olen usein autolla liikkeellä. Niiden juominen on paljon kivempaa kuin pelkän limun tai veden lipittäminen, mutta onneksi nykyään on hybä valikoima alkoholittomia. Seurassa on kiva juoda ihan niitäkin.

  7. Olen aina käyttänyt alkoholia vähän ja nyt se on yks.kert. jäänyt kokonaan pois. Ei siis ole mikään tietoinen päätös vaan näin on jotenkin vain käynyt. Jos ei fitness-kisojen kuivatteluviiniä 4 vuotta sitten lasketa mukaan niin en ole edes maistanut alkoholia yli 5 vuoteen.

    Ikinä en ole juonut alkoholia ruokajuomana tai ottanut mitään saunasiidereitä- tai oluita. Aiemmin kun join alkoholia, se liittyi juhliin kerran tai kaksi vuodessa ja sitä juotiin niin, että tultiin iloiseen humalaan. Kovia krapuloita en ole kärsinyt kuin ihan muutaman kerran eli mikään krapulanpelkokaan ei selitä tätä absolutistiksi muuttumista. Nykyään en oikein keksi syytäkään, miksi ottaa alkoholipitoisia juomia. Nehän maistuukin niin pahalle tai alkavat pierettää 😀 !

    Ehkä minulta puuttuu ne tilaisuudet, joissa alkoholia tulisi otettua ja olen myös niin mukavuudenhaluinen, etten halua uhrata esim. hyviä yöunia millekään viinin litkimiselle iltamyöhään. Olisi omat nelikymppiset tässä tulossa ja tavallaan olisi kiva kilistellä niiden kunniaksi, mutta ei mun oikeastaan edes tee mieli ottaa alkoholia, ei edes sitä yhtä kuoharilasia niin en halua sitten puoliväkisinkään mitään biletystä kehitellä ihan vaan ”kun niin kuuluu tehdä”. Hmmm, tässä taitaa vaan olla sellainen tausta, etten tajua mitä kivaa siinä alkoholin ottamisessa olisi niin on vaan tosi luonnollista olla ilman.

  8. Olen ollut absolutisti/äärimmäisen niukasti juova ja myös reippaastikin juova. Absis olin vuosia ihan vaan, koska alkoholi ei maistunut, enkä saanut sitä alas tai mitään muutakaan iloa siitä. Mitään päätöksiä en tehnyt, elin vaan ilman. Mutta vaiheita mahtuu elämään ja on myös aikoja, kun alkoholi on uponnut reippaastikin. Nykyään menee silloin tällöin pari lasia viiniä/ yksi olut, esim. ”saunaolut” ja pari kertaa vuodessa enemmän (baarissa kavereiden kanssa). Nyt tosin huomasin, että ainakin valkoviini aiheuttaa migreenin, joten joudun luopumaan kokonaan sen käytöstä. Ennen alkoholi ei ole migreeniä aiheuttanut, paitsi ehkä seuraavaksi päiväksi. Täytyy muuten todeta, että nuo baari-iltojen krapulat on nykyään aivan karseita… Voin juoda paljon vaikuttamatta humalaiselta mutta krapula on hirveä…

  9. Mä oon taas se jonka ruokaympyrään kuuluu pinot noir, eli rakastan käydä lasillisella ja ruokajuomana tänäkin lauantai-iltana odottaa lempparipunaviini jota ilman dinneri vaan olisi vähemmän hyvä , ja mikä on parempaa kuin lasten mentyä nukkumaan kuunnella hipihiljaista taloa, lukea kirjaa ja kaataa lasi lempipunaviiniä. Mutta en oo ikinä humalassa, en liitä alkoholinkäyttöön humalaa enkä varsinkaan krapulaa, ja mua hämmentää että alkoholista keskusteltaessa keskustellaan automaattisesti bilettämisestä ja jostain lasten laiminlyönneistä tms.
    Mutta toisaalta näin on vaan Suomessa. Oon asunut ison osan aikuisiästäni maissa, joissa viini ostetaan ruokakaupasta siinä missä suomalainen ostaa maitopurkin, ja joissa koulun kevätjuhlassakin tarjolla on olutta tai viiniä. Eikä kukaan ole koskaan humalassa!

    Oon joskus miettinyt, että onko siinä sitten oikeasti jotain pahaa tai terveydellisesti vaarallista, kun todellakin saan nautintoa siitä viinilasillisesta tai saunaoluesta, vaikka siitä on Suomessa niin paljon syyllistävää keskustelua. Mutta koska asiaan ei liity humalaa tai muuta överiä tai negatiivistä, ja koska mieluummin haluan lapsenikin näkevän tällaista alkoholinkäyttöä (tekemättä siitä siis minkäänlaista numeroa) kuin vaikka pelkästään teiniporukoiden kännäämistä, nautin satunnaisen viinini yhtä hyvällä omallatunnolla kuin karkkipäivän suklaaherkkuni. 🙂

  10. Minä juon toisinaan (no lähinnä esim. kavereiden kanssa saunoessa, eli oikeasti todella harvoin :D) inkivääriolutta koska se on vain niin älyttömän HYVÄÄ enkä ole vielä löytänyt oikeasti hyvää alkoholitonta. 🙂 Ilmeisesti Ginger People tms. tällaista valmistaa, mutta en ole vielä täältä korvesta sitä saanut. Paremman puutteessa juon saunajuomana usein Nokian Panimon inkiväärilimpparia mutta eihän se inkiväärille oikeasti maistu kun esim. Ginger Joehen vertaa. Kanesillakin on ihan hyvä inkiväärilimppari, mutta sama homma, vähän kuin söisi juustotonta pizzaa 😀

    Kotona meillä ei ole alkoholia kaapissa koskaan, emme juo viiniä tms. koska emme niistä yksinkertaisesti tykkää, enkä ole kokenut tarvetta opetellakaan. Juhlissa taas juon mielelläni kuoharia ja otan joskus kaljan jos sellaista tarjotaan. Siidereistä en nykyään välitä oikein ja muutenkin olen aika ranttu. Mieluummin jätän juomatta kuin juon jotain vain siksi että ”pitää”.

    Sanotaanko näin etten koe tarvetta olla tietoisesti absolutisti, mutta alkoholi ei myöskään meillä kuulu kuin satunnaisesti juhliin ja saunailtoihin eikä aina niihinkään. Baareissa olen käynyt katsomassa viime vuosina muutamia keikkoja, ”muuten vaan” ei nappaa yhtään. Ja saahan sitä perustella milloin kenellekin, mutta ajattelen nykyään niinkin etten minä siellä baarissa ole edes kivaa seuraa kun mietin vain että ääh koska kehtaa lähteä kotiin 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 36
Tykkää jutusta