Alkoholi pois kokonaan?

Mä käytän alkoholia hyvin vähän tänä päivänä. Kesän aikana taisin juoda kolme kertaa alkoholia, juhannuksena, kerran sitä ennen ja sitten Flow-festareilla. Muita kertoja ei tainnut olla. Viime viikonloppuna ystävien häissä join pari siideriä, lasin skumppaa ja lasin valkoviiniä. Tänä vuonna oon tainnut juoda alkoholia varmaan yhteensä alle kymmenen kertaa. Jos oikeasti alan miettimään, niin varmaan sellasen 5-6 kertaa.

Juon siis harvoin ja esim. mitään viinilasillisia ruuan kanssa tai saunaolut-juttuja en harrasta. En oo koskaan harrastanut. En sano, että ne olis jollain tapaa huonoja juttuja. En sano, että olis jotenkin paha asia juoda lasillinen viiniä ruuan kanssa tai yks olut kerran viikossa saunassa. Mutta mä en oo itse vaan koskaan siitä oikein saanut mitään irti ja siks en oo sellaista harrastanut. 🙂

Mä aina välillä mietin, että pitäiskö tehdä päätös ettei juo enää ikinä? Että alkais absolutistiksi. Mitä vähemmän juon, sen vähemmän saan siitä mitään irti silloin kun juon. Toisaalta, sellainen pieni hiprakka tai hauska nousuhumala on joskus kivaa. Mulla vaan tuppaa tulemaan tosi nopeasti se stoppi. Ennen pystyin juomaan helposti baari-iltoina tai juhlissa pullon skumppaa ja jatkamaan baaritiskillä klo 04 asti. Joskus sitäkin ennen join kaverin kanssa aina puolen litran kossun puokkiin ja sitten lähdettiin baariin. 😀 Nykyään se humalatila ei tunnu kivalta.

Viime viikonlopun häissä oli kiva ottaa se muutama juoma, huomasin kun alkoholi alkoi vaikuttaa ja pienoinen hiprakka syntyi. Oli kiva fiilis jutella ystävien kanssa, nauraa ja tanssiakin. Mutta muutaman lasillisen jälkeen tuli taas se sama olo, mitä aikalailla nykyään joka kerta alkoholin kanssa. Hiprakan vaihtuessa humalaan, tulee pahaolo ja tekee mieli lopettaa. Lauantaina taisin häissä juoda yhteensä 3 siideritölkkiä ja sitten nuo kaksi lasillista, klo 21 alkoi tuntumaan olo siltä ettei yhtään enempää.

Jos mä mietin, että koska mä oon oikeesti ollut humalassa, on se varmaan viimeks uuden vuoden aattona 2017.  Tavallaan joskus mä mietin, että oispa kiva vetästä kannat kattoon ja juoda shotteja baaritiskillä, tanssia ja riehua pilkkuun asti. 😀 Oikeasti joskus jollain tapaa kaipaan niitä kreisejä bileiltoja! Mutta nyt sitten kun joskus johonkin lähden ystävien kanssa, tulee stoppi  usein vastaan tosi pian ja kotiinkin haluaa lähteä jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Tietysti siihen vaikuttaa myös se, että kun ei vajaa 2-vuotias taapero ymmärrä jos äiti makaa huonovointisena sohvalla, eikä jaksa leikkiä tai juosta ympäri olohuonetta aamuseiskasta alkaen – ei sellaista tilannetta sitten halua ehdoin tahdoin järkätä. Ihan äidin hyvinvoinnin sekä taaperon hyvinvoinnin kannalta. 😉

Toisaalta, en mä ehkä halua kuitenkaan tehdä mitään ”ei enää koskaan” -päätöksiä. En ehkä näe sellaseen tarvetta. Jos alkoholinkäyttö olis mulle jollain tapaa onglema ja käyttäisin sitä runsaasti, silloin voisin miettiä asiaa tarkemmin. Vähän sama kuin herkkujen kanssa; kun kesällä karkkia ja meni päivittäin, koin tarpeelliseksi vähän tarkastella mun herkkuhimoja ja rajoittaa herkuttelua kerta viikkoon. Jos joisin alkoholia joka päivä (edes vähäsen), voisin miettiä josko olis tarvetta vähentää. 😉

Alkoholi tuntuu olevan sellainen asia, josta kaikilla on joku mielipide. Mä luulen, että meistä suomalaisista varmasti jokainen tuntee tai tietää ainakin yhden, jolla on alkoholiongelma. Siitä ei vaan oikein puhuta. Muutenkin suhtautumisesta alkoholiin ei hirveästi puhuta. Ootteko te miettineet miksi juotte tai ootte juomatta? Liittyykö alkoholi aina juhlimiseen vai onko se pakokeino stressaavasta elämäntilanteesta? Liittyykö teiän kohdalla alkoholi pelkästään ruokailuun, jokin tietty ruoka maistuu paremmalta puna- tai valkoviinin kera? Tai kuuluuko saunaan ottaa aina mukaan se yksi huurteinen?

Mielenkiintoinen aihe, enkä halua ottaa kantaa kenenkään alkoholikäyttäytymiseen. Mun isäni on kuollut maksakirroosiin, jonka hän aiheutti liialla valkoviinin lipityksellä. Ja tosiaan myös mun nuoruuteen / sinkkuvuosiin on kuulunut alkoholi aika isolla kädellä. Nää on varmasti osasyitä, miksi tää alkoholiasia mua aina aika ajoin mietityttää.

***

Tipaton tekis hyvää kaikille!

Mua aina hämmästyttää se, kun joku sanoo ettei sen ”tarvi” pitää tipatonta. Miten niin? Jos alkoholinkäyttö on niin vähäistä, että juo jouluna ja juhannuksena, niin joo ei siinä erikseen tarvitse julistaa tipatonta tammikuuta. Mutta muuten mun mielestä kyllä ihan jokainen vois edes vaikka näin tammikuun tullen miettiä omaa alkoholin kulutustaan.

Suomessa alkoholikuolleisuus on edelleen yksi iso kuolemansyyn aiheuttaja. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi esimerkiksi vuonna 2015 vajaat 1 700 henkeä, joista miehiä oli noin 1 300 ja naisia 400. Alkoholin vaikutuksen alaisena heiluu puukko ja nyrkki. Myös rattijuopumukset aiheuttaa kuolemantapauksia. On maksakirroosia ja alkoholimyrkytyksiä.

”Joka kuudes kaikista tapaturmaisista kuolemista (pl. myrkytykset) sattuu henkilöille, jotka olivat humalassa. Sammuminen kovan humalatilan johdosta vastaa tajuttomuutta, jonka vuoksi moni päihtynyt kuolee tulipalossa, kylmässä ulkoilmassa, saunan kuumuudessa nestehukkaan tai tukehtumalla omaan oksennukseensa. Heikentynyt toimintakyky johtaa myös hukkumisiin, kaatumisiin ja putoamisiin sekä liikenneonnettomuuksiin. Näistä tapaturmista eniten sattuu kaatumis- ja putoamiskuolemia.”

Lähde: www.thl.fi

Eikä se alkoholinkäyttö tietysti aina eikä edes suurimmassa osin liity kuolemaan. Mutta se, miten huonosti ihmiset voi liiallisen alkoholinkäytön vuoksi on aika hurjaa. Masennusta, yksinäisyyttä, pahoinvointia henkisesti ja fyysisesti. jne.

Mun isä on kuollut maksakirroosiin. Hän ei koskaan ollut mikään rappioalkoholisti tai ”kadunmies”. Hän hoiti työnsä ja perheensä. Mutta viini maistui ensin viikonloppuisin ja sitten myös arkisin. Mä tunnen valitettavasti monia sellaisia mun ikäisiä ihmisiä, jotka juo arkisin ”muutaman lasillisen” joka päivä. Viikonloppuisin menee enemmän. Valitettavasti juuri he ovat niitä, jotka sanovat ettei heillä ole tarvetta tipattomalle.

Mä oon ite ollut kova juhlimaan nuorempana. Baarissa käytiin pari kertaa viikossa ja töihin mentiin niiden reissujen jälkeen krapulassa. Eikä siinä mitään. Hauskaa oli ja nyt ne reissut naurattaa. Mutta jos edelleen kävisin pari kertaa viikossa baarissa, olis se aika huolestuttavaa. Eikä se oo edes mikään liiottelujuttu, valitettavasti myös pikkulasten äidit ja isät käy baarissa paljon.

En todella oo sitä mieltä, että alkoholi on kamalin asia maailmassa tai ettei sitä tulis kenenkään käyttää ikinä. Mun mielestä on tosi hauska edelleen lähteä joskus ulos hyvän ystävän kanssa tai kivalla porukalla. Mutta mun elämässä sitä tapahtuu nykyään n. viis kertaa vuodessa. 😀 Ja oon siihen tosi tyytyväinen. Ei sen tarvi olla mikään tavoite tai ainoa oikea tapa, mutta se sopii mulle tosi hyvin.

Mä en tiedä johtuuko se mun isän tapauksesta vai mistä, mutta mä suhtaudun alkoholiin kuitenkin pienellä varauksella. Tarkoitan sitä, että jos joku mun läheinen alkais käyttämään yhtäkkiä alkoholia joka viikonloppu ja usein myös arkisin, kyllä mä siitä huolestuisin.

Mun mielestä jokainen vois miettiä omaa alkoholinkäyttöä. Ehkä pohtia syitä juomiselle? Juoko sen vuoksi, että saisi pään tyhjäksi ajatuksista? Tai helpotusta stressiin? Juoko sen vuoksi, että viini on niin hyvää? Juoko aina päihtymistarkoituksessa? Jos alkoholi on ainoa rentoutumiskeino, voisi ehkä miettiä josko löytyisi joku toinen tapa? Edes siihen rinnalle. Kuitenkin tutkimukset osoittaa, että esimerkiksi uni ei ole laadukasta alkoholin vaikutuksen alaisena. Joten se tuskin ainakaan pitkällä aikajänteellä helpottaa väsymystä.

***

Mitä ajatuksia teille alkoholi herättää? Entä tipaton tammikuu?

 

 

 

Lue myös: Suhteeni alkoholiin.