Koti näyttää siistiltä..

..mutta älä avaa kaappien ovia äläkä kurkista maton alle.. 😉

Mä oon joskus oppinut sellaisen mukasiivouksen! Tiedättekö mitä se on? 😀 Se on sitä, kun on vaan vähän aikaa siivota /siistiä kotia edes vähän, silloin mukasiivotaan. Tavarat voi kasata kasoihin esim. lipastotason yhteen kulmaukseen tai laittaa johonkin nurkkaan. Silloin puhdasta pöytätilaa jää enemmän. Vaatteet voi rutata kaappiin ihan summan mutikassa, housulaatikkoon menee myös paitoja jne. Imurointi suoritetaan niiltä näkyviltä lattiapinnoilta. Mattojen ja / tai pöytien alle ei ehdi.

Ennen…
…ja jälkeen.

Meillähän ei oo astianpesukonetta (onneks tulevassa kodissa on), joten tiskit on tiskattava käsin päivittäin. Se on oikeastaan yksi ”siivoussääntö”, josta pyritään edes jollain tavalla pitää kiinni. On oikeesti nimittäin paljon rauhallisempi ja kivempi fiilis alottaa päivä puhtaasta kuin likaisesta keittiöstä.

Siivous on mun mielestä hauska juttu, koska usein siihen liittyy vähän sellainen ”ääh, en jaksa siivota” -asenne. Mutta sitten, kun edes tunnin silloin tällöin vähän järkkäilee ja pyyhkii pölyjä, on koti heti siistimpi. Mukasiivouksella saa siis paljon aikaan! 😉 Se siisteys tuo ainakin mulle tietynlaista rauhaa. On mukava istua sohvalla, kun sohvapöytä on puhdas ja ympäri kotia ei ole sotkua. Tottakai oikeesti ois kiva saada siivottua kunnolla edes pari kertaa kuussa. Siis niin, että kasat kulmista pois ja oikeille paikoilleen. Ja imuroida myös sieltä mattojen ja pöytien alta. 😀

Ennen…
…ja jälkeen.

Imuroidaan säännöllisesti, mutta rikkaharja & rikkalapio löytyy keittiön pöydän alta jatkuvasti. Sieltä se on helppo napata päivittäin ja tarpeen tullen. Koska taapero ja kaksi karvakunoa -> on kotona monta sopankeittäjää sekamelskan osalta. 😀

Oon harkinnut monesti palkkaavani kotisiivouspalvelun, mutta tähän asti oon kuitenkin pärjännyt omillani ja Tuukan avustuksella. 🙂 Tavallaan siivoaminen voi olla myös terapeuttista. Siis sellanen oikein ajan kanssa siivoaminen, ihan rauhassa. Välillä oon miettinyt tiskejä väsyneenä tiskatessani, että hei, nythän ei tarvitse keskittyä mihinkään muuhun tällä hetkellä ja sitten vielä tuloksena on tyhjä tiskiallas. 🙂

***

Onko siellä jollekin tuttua puuhaa tällainen mukasiivous? 😀

Kuukausi muuttoon!

Ah!! Niin siistiä! Joka päivä odotan (me odotetaan) enemmän ja enemmän tammikuun loppua! Tammikuun vikana viikonloppuna päästään vihdoin muuttamaan meiän uuteen kotiin! Ihan älyttömän ihanaa! On niin kutkuttava olo, että ei meinaa housuissa pysyä. 😀

Keräsin tähän muutamia kuvia meidän kodeista lähivuosina. Toivotaan kyllä molemmat, että tuleva koti olisi pitkäaikaisempi kuin kaksi vuotta. 😉

Etelä-Haagassa asuttiin vuosina 2011-2014.
Etu-Töölössä asuttiin vuosina 2014-2016

Käytiin tapaninpäivänä pyörimässä siellä meiän tulevan kotimme ympäristössä. Tehtiin koirien ja Emman kanssa siellä pieni lenkki ja fiilisteltiin jo tulevia kotikulmia. Samalla käytiin katsomassa Emman mahdollisen päiväkodin huudeja ja tsekkailemassa reittiä sinne.

Ollaan myös aloitettu jo pakkaaminen. Tai no oikeammin purkaminen. 😀 Ollaan käyty keittiön laatikoita ja kaappeja läpi, heitetty pois sellaista mitä ei enää tarvita / käytetä. Ehjät ja hyvät astiat (mutta meillä käyttämättömät) ollaan pakattu kierrätystä varten ja ne, jotka meille jää laitettu vielä takaisin kaappeihin. Tänään tilasin meille muuttolaatikoita, jotka tulee sitten tammikuun puolivälissä.

Meinataan tehdä valmistelua muuttoa varten tällä kertaa. Käydään siis kaikki mahdolliset kaapit ja laatikot (myös kellarikomero) läpi jo ennen varsinaista pakkaamista. Sitten kun on muuttolaatikot perillä, voidaan vaan siirtää tavarat suoraan niihin. Yritetään tällä kertaa myös jaotella muuttoa varten ”tärkeät” tavarat eri laatikoihin. Se auttaa muuttoviikonloppuna huomattavasti, kun löytää ns. päivittäiset tavarat nopeasti ja helposti kaikkien laatikoiden keskeltä.

Emman ensimmäinen joulu vietettiin Etu-Töölön kodissa.
Meilahden kotiin muutettiin tammikuussa 2017.
Meilahden kodista on paljon ihania muistoja, Emman vauvavuodesta. <3
Meilahden kodin olohuone.

Mulla on vahvasti sellainen fiilis, että uusi kotimme tulee olemaan se ”the koti”. <3 Mua ihan kutkuttaa mahan pohjasta nytkin kun kirjoitan tätä. Kun mietin sitä elämää siellä uudessa kodissa, sauna lämpiää ja leikitään Emman huoneessa. Mun mielestä on ihan huippua, että koti on rauhallisemmalla alueella kuin nyt. Että meille ei kuulu runsasliikenteisen Mannerheimintien meteli ja kaupungin häly on kaukana. Vaikka vähän onkin haikea fiilis siitä, että 36 vuotta helsinkiläisenä tulee tiensä päähän, pääsee uudesta kodistamme Helsingin keskustaan junalla alle puolessa tunnissa. <3

Mä en tiedä miks, mutta mulla on vahvasti lämmin olo kun katselen ajatuksissani uutta kotiamme.

Uuden kodin ovella. <3

***