Miksi minä olen minä?

Löysin ihan mahtavan jutun Hidasta elämää-sivulta. Ja koska se oli mun mielestä niin hirveän hyvä, niin haluan jakaa sen myös teille.
Tuolta sivulta löytyy muutenkin tosi ihania ja ajatuksia herättäviä juttuja. Kannataa seurailla! <3

Tällä kertaa löysin sieltä Vilma Heiskasen kirjoittamat 40 kysymystä. Lukekaa kysymykset läpi ajatuksella. Niissä oli ainakin mulle ihan tosi herättäviä juttuja.

  • – Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?
  • – Kumpi on pahempi, epäonnistuminen vai yrittämättä jättäminen?
  • – Jos elämä on niin lyhyt, miksi teemme asioita joista emme pidä, ja jätämme tekemättä asioita joista pidämme?
  • – Mikä on se yksi asia, jonka haluaisit muuttaa maailmassa?
  • – Jos onnellisuus olisi rahaa, millainen työ tekisi sinusta rikkaan?
  • – Teetkö sitä mihin uskot vai tyydytkö vain tekemääsi?
  • – Jos ihmisen keskimääräinen elinikä olisi 40 vuotta, eläisitkö elämäsi toisin?
  • – Oletko enemmän huolissasi siitä, teetkö asiat oikein vai teetkö oikeita asioita?
  • – Jos voisit antaa  vastasyntyneelle lapselle yhden neuvon, mikä se olisi?
  • – Rikkoisitko lakia, pelastaaksesi sinulle rakkaan ihmisen?
  • – Oletko koskaan nähnyt hulluutta jossakin, jossa olet myöhemmin nähnyt luovuutta?
  • – Minkä asian tekisit eri tavalla kuin useimmat ihmiset?
  • – Mitä yhtä asiaa et ole tehnyt vaikka haluaisit? Mikä pidättelee sinua?
  • – Pidätkö kiinni jostakin, josta tulisi päästää irti?
  • – Jos sinun tulisi muuttaa uuteen kaupunkiin tai maahan, mikä se olisi ja miksi?
  • – Painatko hissin nappia useammin kuin kerran? Luuletko todella, että se saa hissin liikkumaan nopeammin?
  • – Olisitko mieluummin huolestunut nero vai iloinen typerys?
  • – Miksi sinä olet sinä?
  • – Oletko ollut sellainen ystävä, jonka haluaisit itsellesi?
  • – Mistä olet eniten kiitollisin?
  • – Menettäisitkö mieluummin kaikki vanhat muistosi kuin menettäisit kykysi luoda uusia muistoja?
  • – Onko mahdollista tietää totuutta ennen totuuden haastamista?
  • – Onko pahin pelkosi koskaan toteutunut?
  • – Muistatko sen hetken viisi vuotta sitten, kun olit todella järkyttynyt? Onko sillä enää väliä?
  • – Mikä on onnellisin lapsuuden ajan muistosi? Mikä tekee siitä niin erityisen?
  • – Millaisena hetkenä olet viimeksi tuntenut olevasi liekeissä?
  • – Jos ei nyt, milloin?
  • – Jos et ole vielä saavuttanut sitä, mitä sinulla on menetettävää?
  • – Oletko koskaan ollut jonkun kanssa puhumatta mitään ja silti tuntenut, että olet juuri käynyt elämäsi parhaan keskustelun?
  • – Miksi uskonnot, jotka tukevat rakkautta, aiheuttavat niin paljon sotaa?
  • – Onko mahdollista tietää varmasti, ilman epäilyksiä, mikä on hyvä ja mikä paha?
  • – Milloin viimeksi marssit pimeään vain heikon valon kanssa, joka lähti ideasta johon todella uskoit?
  • – Jos tietäisit, että kaikki tuntemasi ihmiset kuolisivat huomenna, kenet tapaisit tänään?
  • – Milloin on aika lopettaa riskien ja palkintojen laskeminen, ja tehdä sitä, mikä tuntuu oikealta?
  • – Jos opimme virheistämme, miksi pelkäämme tehdä virheitä?
  • – Mitä tekisit eri tavalla, jos tietäisit että kukaan ei tuomitse?
  • – Milloin viimeksi huomasit hengityksesi äänen?
  • – Mitä rakastat? Onko mikään viimeaikaisista toimistasi ilmaissut tätä rakkautta?
  • – Muistatko viiden vuoden päästä, mitä teit eilen? Entä toissa päivänä? Päivää ennen sitä?
  • – Päätökset tehdään tässä hetkessä. Teetkö ne itse vai annatko toisten tehdä ne puolestasi?

Mä haluan vielä pureutua muutamaan kysymykseen, vaikka haluaisin ehkä vastata noihin kaikkiin. Niin poimin sieltä muutamat, mitkä oli mun mielestä ihan huiput.

– Kuinka vanha olisit, jos et tietäisi oikeaa ikääsi?
Tää on tosi hyvä kysymys. Mulle ikä ei oo oikeastaan koskaan merkannut yhtään mitään. Ei oma ikä, eikä muiden ikä. Mä en oo valinnut ystäviä sen perusteella, että onko ihminen mua vanhempi tai nuorempi vai kenties samanikäinen. Mä en myöskään koe, että sillä olis minkään valtakunnan väliä minkä ikäinen numeroissa itse olen. Siis lähes mihinkään. En näe, että on olemassa ikärajoja johonkin tietynlaiseen käyttäytymiseen tai pukeutumiseen. Mutta en myöskään koskaan oo hävennyt kertoa minkä ikäinen olen vuosissa. Joskus kuulen, että ihmiset eivät halua kertoa sitä. Minä täytän lokakuussa 35. Jos en tietäisi vuosissa omaa ikääni, niin en kyllä osaa arvioida kuinka vanha olisin. Osaisiko kukaan jos ei tietäisi iän merkitystä vuosissa?

– Millaisena hetkenä olet viimeksi tuntenut olevasi liekeissä?
Tosi usein! Musta tuntuu, että oon liekeissä joka päivä jostain asiasta. Ja jossain asiassa. Eilen olin liekeissä vetäessäni omaa treeniä ja asiakkaiden treenejä. Eilen olin liekeissä siitä kun suuniteltiin mun kampaajan kanssa, että miten laitetaan mun hiukset lehdistötilaisuuteen ens viikolla. Mä sytyn helposti, monelle asialle. Ja sitten oon ihan liekeissä! 😀

– Jos onnellisuus olisi rahaa, millainen työ tekisi sinusta rikkaan?
Kyllä mä vastaisin, että tämä mitä teen nyt. Ihan puhtaasta sydämestä voin sen todeta. Ja on se aika ihana fiilis.

– Jos elämä on niin lyhyt, miksi teemme asioita joista emme pidä, ja jätämme tekemättä asioita joista pidämme?
Niinpä!! Mutta tää on kyllä sellainen asia mihin itsekin sorrun. Mutta tää on myös vaikea asia. Koska useinhan sitä tekee tai jättää tekemättä joitain asioita ihan vain sen vuoksi, että ajattelee ihmisiä ympärillään ja lähellään.

– Päätökset tehdään tässä hetkessä. Teetkö ne itse vai annatko toisten tehdä ne puolestasi?
Joku tuttava tai ystävä joskus kirjoitti päivityksen joko blogissa tai Facebookissa, että ”ajatko sinä oman elämäsi autoa, vai istutko pelkääjän paikalla”. Se herätti silloin ja nyt taas saman asian ääressä herättää tämä kysymys. Me puhuttiin mieheni kanssa vähän aikaa sitten siitä, että mä olen hyvä tekemään isoja päätöksiä. Mutta arkipäivän päätökset, että tehdäänkö tänään lihapullia vai uunilohta on mulle tosi vaikeita jostain syystä. Ajanko mä siis oman elämäni autoa itse, vai istunko välillä pelkääjän paikalla? Taidan mä ainakin käväistä välillä siinä pelkääjän paikalla, vaikka haluaisin kyllä oppia ajamaan koko ajan itse.

Ja viimeisenä tämä;

– Miksi sinä olet sinä?
Miten voikin olla näin yksinkertainen kysymys, mutta silti niin iso kysymys. Miksi minä olen minä? Kokonaisuus, mitä olen? Mitä teen? Miltä näytän? Mitä ajatuksia herätän? Mitä ajatuksia haluan jakaa eteenpäin? Olen minä siksi, että saan olla. Rehellinen. Aito. Tunteva. Rakastava. Minä.

Monna4715_photo_mikapollari_com

No nyt!!

Tänään aamulla puntarilla käydessäni vaaka näytti lukemaa, mitä se on näyttänyt viimeksi vuonna 2006! Sen lisäksi peilikuva kertoo jotain muuta mitä vuonna 2006.
Nämä O’neillin bikinit ostin vuonna 2006 silloisesta työpaikastani. Bikinit eivät kuitenkaan tuolloin mahtuneet mulle kunnolla (vaikka painoinkin saman verran kun nyt, mutta mulla ei ollut lihaksia). Onneksi oon säästänyt nämä silti ja nyt vaan odottelen kesää kun vihdoin saan niitä käyttää!! 🙂
Instagramissa yksi ihana seuraaja kysyi eilen näin: ”Miten oot voinut timmiytyä noin paljon näin lyhyessä ajassa?” Hassua, mutta mustakin tuntuu että nyt ihan lähiaikoina on tapahtunut näkyvimpiä muutoksia. Lihakset oikeesti alkaa erottumaan ja figuuri on ehkä jopa hoikka! 😉 Hih. 
Tänään aamulla kello soi 05.20 ja lähdin Mäkelänrinteeseen vetämään asiakkaalle vesijuoksutreenit. Sen jälkeen oli kahden ihan mahtavan lapsosen ”uimakoulu”. Mä pidän mun ystäväni Lindan lapsille yksityisuimakoulua ja saan ystävältäni vähän ”special price for you” tatuointeja.
 Kävin eilen ostamassa mulle uuden uikkarin. Ja hassua, Lindalla oli ihan samanlainen! 😀
Uimakoulun jälkeen vetäsin trikoot takas jalkaan ja menin salille juoksemaan matolle. 10min siinä ehdin juosta kunnes kutsu kävi trx-treeneihin hot-alueelle. Kollegani Lari ja Jarkko (trx:n kaks ”supermiestä”) huikkas mut mukaan treeneihin ja voi jumalavita!! Ei oo kuvan kuvaa nyt treenistä. Jumalattomalla tahdilla liikkeitä putkeen (ihan minitauoilla) : trx:llä keskivartaloa, selkää, kylkiä. Lattialla punnerruksia ja päälle vielä box-jumppeja. No pojat teki siis oikeita box-jumppeja, mä tein penkille. 
Jos nyt vähän punaisena olin treenin jälkeen! 😀 Naama saman värinen kun toi paita! 
Loppuun Lari ja Jarkko hyppi vielä aitoja, mä en siihen hommaan pystynyt! Tai no joo, hyppäsin mä yhen kerran sillai että aita oli matalimmalla tasolla! ;D
Tämän jälkeen pikapikaa suihkuun ja sitten kohti Ruoholahden Motivusta, jossa ihana asiakkaani jo odottelikin. Treenit hänelle ja sitten kotiin lounaalle ja nyt taas ois lähtö takaisin Mäkelänrinteeseen. Japadapaduu.. 😉
 Sain suklaata mun pieneltä uimakouluoppilaalta. Oikein pelimies, (3v.) toi suklaata ja halasi. ;D
Mulla ei oo pitkään aikaan ollut kysymyspostausta, joten nyt saatte sitten tähän alle laitella niin paljon kysymyksiä maan ja taivaan väliltä kun keksitte! 🙂 Vastailen niihin sunnuntaina!
Ja kertokaa muutenkin miten teillä menee? Mitä kuuluu?