Miten suhtautua äitiyden herättämiin tunteisiin?

*Sisältää mainoslinkkejä

Me huolehdimme, rakastamme, hoidamme. Olemme raskaana, synnytämme, imetämme, ruokimme, kannamme, nostamme pystyyn, puhallamme, silitämme, kerromme satuja, opetamme elämää, pesemme pyykkiä ja olemme läsnä. Me muutamme maailmaa lastemme kautta. Olemme tärkeitä.

Näin sanoo äitiydestä ihana Tara Lange. Yksi lukijoistani kommentoi mun uupumus-postaukseen, että pahimmalta tuntuu se että kukaan ei OIKEASTI ymmärrä. Eikä voi ymmärtää jos ei itse ole kokenut totaalista uupumusta. Se ei johdu lapsesta, vaan siitä koko paketista mikä vastuulla on. Joka menee nurin jos äiti väsyy.

Se on tosi jännä juttu, miten äitiys voi herättää niin laajan skaalan tunteita. Se on myös tosi hurjaa, että moni äiti ajattelee (myös mä) koko paketin menevän nurin jos äiti väsyy. Mistä se johtuu, että me äidit otetaan ihan kaikki vastuu itellemme, vaikka sitä vastuuta on usein kuitenkin jakamassa toinen vanhempi ja myös isovanhemmat. 🙂

Mä ite sorrun miettimään välillä, että jos mä en olis tässä niin miten kaikki hoituis? Vaikka tosiasia on se, että meillä Tuukka hoitaa varmasti ainakin puolet vastuusta perheen pyörittämisessä. Mistä se johtuu, että meillä äideillä jotenkin napsahtaa joku vipu päälle äitiyden myötä, että me aletaan hoitamaan kaikkea, myös sitä perheen toista vanhempaa. 😀 Tiedättekö mitä tarkoitan? Miks meiän pitäis pystyä hoitamaan koko paketti? Tai miks me ei saatais olla väsyneitä ja haluta omaa aikaa?

Se sellainen epävarmuus äitinä, mikä ainakin mulla oli ensimmäiset pari kuukautta, on hävinnyt. Jotenkin sitä on ymmärtänyt sen, että jokainen äiti on hyvä ja ihan paras omalle lapselleen ja tietää mitä oma lapsi tarvii. Ei muiden tarvi hyväksyä sun ratkaisuja. Että annatko sä nyt välipalaksi smoothiepussin kaupan hyllyltä vai itse tehtyä uunituoretta sämpylää. Vietkö sun lasta päiväkotiin vai ootko sen kanssa kotona. Annatko lapsen kattoa tietokoneelta piirrettyjä vai lukea kirjoja. jne jne.. Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja edelleen: kunhan ne ei vahingoita lasta tai ketään muuta, ne on hyviä ratkaisuja.

Mä oon ollut ihan sekaisin tällä tunteiden vuoristoradalla Emman synnyttyä. (ehkä ootte huomanneetkin 😉 ) Se hurja rakkauden määrä mitä toista kohtaan tuntee on jotain ihan käsittämätöntä. Oon kokenut puolentoista vuoden aikana epävarmuutta, onnistumista, epäonnistumista, väsymystä, turhautumista, pelkoa, suunnatonta onnea, iloa ja melkein kaikkia mahdollisia tunteita. Kun Emma menee hoitoon, huokasen samaan aikaan helpotuksesta, että nyt ehdin tekemään töitä tai vaikka vaan istumaan sohvalla yksin – ja samaan aikaan iskee jo ikävä. Tällaisten ristiriitaisten tunteiden kanssa on vaan opittava elämään. 🙂

Nordic Fit Mamalla on nyt sellainen verkkokurssi, kun Tikapuut äitiyteen. Mä ajattelin osallistua siihen! Kurssista sanotaan näin:

Sinä saat luvan valita millainen äiti haluat olla, ja kurssin avulla saat ymmärrystä ja hyväksyntää juuri omalle tavallesi. Miksi kotiäitiys raastaa hermojasi ja haluat vain takaisin töihin, etkö rakastakaan lastasi? Miksi olet koko ajan ärtynyt, vaikka kaikki on ihan hyvin? Miksi syyllistyt joka asiasta tai esität iloista, vaikka haluaisit vain itkeä? Tunteiden syvyys määrittelee käyttäytymistäsi. Tikapuista saatavan ymmärryksen avulla sinulla on mahdollisuus päästä tasapainoon tunteittesi kanssa – niin, etteivät tunteet vie sinua, vaan niin, että sinä kuuntelet tunteitasi ja hallitset niitä.

Kurssilla opit esimerkiksi:

  • Opit ymmärtämään tunteitasi sekä sitä, mistä ne johtuvat
  • Ymmärrys ja myötätunto itseäsi ja muita kohtaan lisääntyy
  • Ihmissuhteesi syvenevät
  • Mielesi rauhoittuu ja stressitasosi laskee
  • Pääset tasapainoon tunteidesi kanssa
  • Itsetuntemuksesi kasvaa, jolloin opit ymmärtämään paremmin myös ihmisiä ympärilläsi.
  • Tunnistat elämän eri syklit sekä sen, missä juuri nyt olet

Tikapuut äitiyteen -verkkovalmennuksen on suunnitellut Tara Lange, joka on tunnettu kirjailija ja luennoitsija, jonka intohimo on auttaa äitejä voimaan hyvin ja toteuttamaan oman näköistään äitiyttä. Tara on toiminut myös doulana ja hän on suosittu kouluttaja ja valmentaja.

Kurssin hinta on vaan 49€, mutta te saatte sen mun kautta 39€:llä! Sen voi ostaa luottokortilla TÄSTÄ. Ja verkkopankkimaksulla TÄSTÄ. Kurssin voi aloittaa koska vaan! 🙂

***

Kuka lähtee mukaan mun kanssa?

Elämänviisaudet

Instagram ja Facebook on pullollaan erilaisia elämänviisauksia. Ainakin minun ystäväni ja he keitä seuraan sosiaalisessa mediassa, syöttää tasaiseen tahtiin erilaisia tekstikuvia feedilleen. Kun Googleen kirjoittaa ”Quotes” ponnahtaa esiin paljon mietteitä.

P9300748-001

Ajattelin nyt jakaa teille omat elämänviisauteni. Ne joiden mukaan itse pyrin elämään.

*  Jos saat mahdollisuuden, tartu siihen.
Mitään ei voi oppia tai saada jos ei uskalla kokeilla. Jos menee pieleen, voi yrittää toisen kerran ja ehkä vielä kolmannenkin, mutta voi myös opetella arvioimaan mikä ei sovi itselle. Joka tapauksessa aina kannattaa kokeilla ja vasta sitten sanoa ei tai joo.

* On kaksi tapaa elää: Joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä.
Tämä viisas lause on Albert Einsteinin. Ja näin pyrin elämään. Ei se ole väärin innostua kaikesta ja fiilistellä. Tässä maailmassa on ihan tarpeeksi pahaa ja negatiivisuutta jo muutenkin, kaikki positiivisen ajattelun lisääminen on vain hyvästä.

P9300726

* Seuraa unelmiasi, usko itseesi äläkä anna periksi.
Jos on joku unelma, jonka perään oikeasti tahdot tehdä töitä ja saavuttaa sen, se on mahdollista. Uskomalla ja periksiantamattomuudella. On mietittävä keinot, jolla lähteä kohti unelmia ja sitten askel askeleelta lähteä päättäväisesti kulkemaan kohti unelmaa.
Itseensä pitää uskoa aina.

* Rakasta paljon ja uskalla näyttää se.
Voiko rakkautta olla liikaa? Mielestäni ei. Rakkautta on monenlaista, eikä se läheskään aina ole romanttista rakkautta. Jos joku ystäväsi on sinulle rakas, kerro se hänelle. Muista myös kertoa silloin tällöin omalle äidillesi tai isällesi, että rakastat heitä. Tai veljellesi tai siskollesi. Niin ja tietysti myös kumppanillesi.
Ehkä se, että olen kokenut menetyksiä elämässäni ajaa minua nyt siihen suuntaan, että en halua piilottaa tunteita. Sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja kenelle. Ja onko sitten jo liian myöhäistä sanoa.

* Hymyile ja naura!
Monesti positiivisia ihmisiä pidetään jostain kumman syystä heikkoina tai ehkä jopa hieman hölmöinä. Miten se voi olla mahdollista? Että hymy tekee hölmöksi vai? Ei pidä paikkaansa. Tai että iloinen ihminen ei osaisi suhtautua pettymyksiin, vaan romahtaisi niistä. Eipä muuten pidä paikkaansa sekään. Kun on huono päivä, sen saa käännetyksi positiiviseksi pakottamalla hymyn kasvoille, vaikka kuinka harmittaisi. Ja niistä ihan kaikkein vaikeimmista ja raskaimmistakin asioista ja elämänvaiheista selviää eteenpäin aivan varmasti paremmin jos elämänasenne on kunnossa ja löytää jonkin positiivisen seikan esiin. Nauraminen tekee hyvää!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

* Ole hyvä, tee hyvää. Se palaa aina takaisin jossain muodossa.
Olette varmasti kuulleet sanonnan; kohtele muita kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Muistan kun noin vuosi sitten juttelin kahden viisaan naisen kanssa siitä miten elämä kuljettaa. Puhuimme myös siitä, että olemalla hyvä ja tekemällä hyvää saa jossain välissä ja jossain muodossa hyvää myös omalle kohdalleen. Se voi tulla ihan eri suunnasta mihin itse on ollut hyvä, mutta se tulee ajan myötä jostain takaisin. Senpä vuoksi levittämällä hyvyyttä ja positiivisuutta sen määrä ainoastaan kasvaa maailmassa. Ja sehän ei ole koskaan huono asia.

***

Näillä elämänviisauksilla yritän siivittää omaa polkuani. Olemalla kohtelias, hymyilemällä, rakastamalla, uskomalla itseeni, tarttumalla mahdollisuuksiin ja innostumalla ihmeellisestä maailmasta jakaen hyvyyttä eteenpäin. 

Mitkä on teidän elämänviisauksia?

Ihanaa viikonloppua! <3