Mukavuudenhaluinen, eli laiska.

Mä oon aina ollu mukavuudenhaluinen. Mä oon esimerkiks aina ollut tosi laiska kävelemään yhtään mihinkään. Mielummin julkisilla pari pysäkin väliä tai autolla treenaamaan. 😀

Kuva: Tallink Silja, kuvaaja Andres Teiss

Tosi moni ottaa esim. alkulämmön pyöräilemällä salille tai kiireisessä arjessa hyötykäyttää kaikki mahdolliset kävelymatkat ns. ”treenin nimissä”. Mä oon aina ollu huono sellasessa. Mun mielestä on ihana kulkea autolla paikasta a paikkaan b, tai hypätä junan kyytiin ja körötellä sillä perille asti. Jos juna pysähtyy kauas määränpäästä, niin siitä jatkan ratikalla sitten vielä pari pysäkkiä. 😀

Me oltiin juhannusviikolla Tallinnassa Tallink Siljan järjestämässä päivässä. Me käytiin mm. Tallinnan TV-tornin äärellä kävelemässä 314 metrin korkeudessa. Kivuttiin Viron korkeimman kirkon torniin monta sataa porrasta ja seikkailtiin vielä Piritan seikkailupuistossa puiden välissä kiipeillen. Mun mielestä noi kaikki jutut oli ihan huippuja ja mulle mahtavaa oli se, että kuljetus tapahtui aina paikasta toiseen, ei tarvinnut kävellä välimatkoja.

Onko mukavuudenhaluinen sama kuin laiska? 😀 Mun mielestä ei. Vaikka mä tykkäänkin mennä treenaamaan autolla (jos en mee ihan kodin viereen) tai tykkäänkin hypätä juna-asemalta vielä ratikan kyytiin, niin ei se ehkä tee musta laiskaa? Vai tekeekö? 😀

Minkälaisia hyötyliikkujia te ootte? Vai samanlaisia kun mä? 😉