9 asiaa, joista luopuminen lisää onnellisuutta!

Sain muutama kuukausi sitten yhdeltä seuraajaltani viestiä instagramissa onnellisuuteen liittyen. Viestissä oli lista asioista, joista luopuminen lisää onnellisuutta. Mä olin silloin kirjoittanut jonkun postauksen onnellisuudesta varmaankin. 😀 En muista enää.
Kun sain tän viestin, mietin heti silloin haluavani jakaa kyseisen listan blogissa. Kirjoitinkin luonnoksena blogiin saman tien tuon listan, että en unohtaisi sitä.

Lista on mun mielestä sellainen, jonka vois laittaa jääkaapin seinään ja huonoina hetkinä käydä lukemassa. Muistuttaa itseä siitä, että mitkä seikat luo onnellisuutta.

Näistä asioista luopuminen lisää listan mukaan onnellisuutta:

  1. Tarve saada hyväksyntää
  2. Tarve tehdä toisiin vaikutus
  3. Tarve olla aina oikeassa
  4. Menneiden muisteleminen
  5. Muutoksen vastustaminen
  6. Negatiivinen sisäinen puhe
  7. Rajoittavat uskomukset
  8. Toisten syytteleminen
  9. Valittaminen

Mun mielestä tuo lista on niin totta kuin olla voi! Mä ite sorrun helposti väsyneenä tai kiireen keskellä esimerkiksi tohon negatiiviseen sisäiseen puheeseen. Sitä omassa päässään alkaa suurentelemaan asioita ja lähtee oikein vellomaan sellaisessa negatiivisessa fiiliksessä. Kun sitten pysähtyy ja miettii, että mikä tässä nyt olikaan huonosti ja mikä hyvin – huomaa liioitelleensa oman pään sisällä.

1. ja 2. -kohdat on myös sellaisia, joihin oon aikoinaan sortunut monesti. Vieläkin joskus, mutta en enää niin usein ja niin paljon. Kohta 3, on sellainen johon mulla jostain syystä ei oo ikinä ollut tarvetta. Mä mielummin vaikenen, kun lähden väittelemään kuka on oikeassa.

Menneitä en usein muistele sillä, että voi kunpa olisin tehnyt toisin tms. Toki on asioita, joita ei enää tekisi tai virheitä, joista on oppinut. Mutta mun mielestä mennyt on mennyttä ja ainoastaan nykyhetkeen ja tulevaan voi vaikuttaa. Toisia on aina helpompi lähteä syyttelemään, kuin katsoa itseään peiliin. Sen voi varmaan tosi moni allekirjoittaa. Mä ajattelen, että me kaikki tehdään virheitä silloin tällöin ja niistä voi vaan oppia jos osaa katsoa asioita vähän ulkopuolelta tai uskaltaa itselleen myöntää omia heikkouksiaan. Se ei oo helppoa, eikä siinä kukaan varmaan aina onnistu.

Mulla itselläni on toiminut tästä listasta varmasti parhaiten kohtdista 1, 2, 6, 8 ja 9 luopuminen. En todella väitä, että onnistuisin aina ne pitämään poissa. Mutta koska oon huomannut miten rauhallinen olo on tullut esim. siitä, että on ymmärtänyt sen ettei kaikkia voi miellyttää, on se helpompi pyyhkiä pois mielestä heti jos se sinne yrittää hiipiä.

***

Onnellista vappua kaikille!

Vasta nyt tiedän, mitä onni on?!

Kello on 03.15. Olen nukkunut kolme tuntia katkeamatonta unta, olen siihen hurjan tyytyväinen. Olen juuri herännyt vauvan liikkeisiin ja silmät ristissä tuijotan vauvan pieniä sormia ja nenää, kun hän tuhisee tyytyväisenä untansa kainolossani. Olen hetkellisesti niin väsynyt, että uni ei tule takaisin ja tekee mieli vain ihastella nukkuvaa pientä prinsessaa. Haistan, että pöksyissä on jotain muutakin kuin sileä peppu (enkä puhu omistani..). Olen älyttömän onnellinen.

unnamed-9

Muistan, kuinka todella monesti ja monesta suusta kuulin ennen raskautta ja vauvan syntymää lauseen; ”vasta äidiksi tultua tietää mitä onni oikeasti on”. Lause kalskahti tällöin korvaani erittäin kovaa. Olin nimittäin oikein onnellinen, kahden koiralapsen äiti ja yhden ihanan miehen vaimo. Kaikki oli älyttömän hyvin ja onnellisesti. Rakastin työtäni ja elämää ylipäänsä. Olin kokenut jo aiemmin elämäni aikana todella monta onnen tunnetta ja onnellisuuden hetkeä. Koin olevani onnellinen, vaikka meillä ei ihmislasta ollutkaan.

Nyt, maailman ihanimman tyttölapsen äitinä, olen todella onnellinen. Tuo ihana pieni pallero, rakkaista rakkain lapsemme on saapunut tähän maailmaan. En osaisi kuvitellakaan mitään parempaa. En voisi olla onnellisempi. (tai no ehkä vähän pidemmillä yöunilla juu.. 😉 )

15355638_10154632584685351_6705808441582346237_n

Kuitenkin olen sitä mieltä, että kukaan ei voi määritellä toisen onnea. En ikinä sanoisi kenellekään tuttavalleni tai edes (tai varsinkaan) hyvälle ystävälleni, jolla ei lapsia ole, että onnen tietää vasta kun on oma lapsi. Sehän olisi toisen elämän ja onnellisuuden aliarvioimista. En ikinä arvostelisi toisen onnea tai onnellisuutta.

Eihän kukaan muu voi tietää mikä tekee jonkun toisen onnelliseksi. Tiedän ja tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat omasta tahdostaan lapsettomia ja ovat silti (tai heidän kohdallaan juurikin siitä syystä) erittäin onnellisia. Tiedän monia, joille työ tai vaikkapa matkustelu ovat asioita onnellisuuden tekijöinä. Monille koirat tai kissat ovat niitä rakkaita lapsia, niitä, jotka tuovat onnen heidän elämäänsä.

Mielestäni tärkeintä on löytää ne asiat, jotka tekee itsensä onnelliseksi ja elää sitten sen mukaan. Ei kukaan muu ole sanomaan, mikä asia on se, mikä tässä maailmassa tekee tai pitäisi tehdä kaikki onnelliseksi. Tärkeintä on nauttia elämästään, antaa ja saada rakkautta.

Juuri minut tekee onnelliseksi meidän pieni perheemme. Pienen prinsessamme syntymän myötä tuntuu, että meidän perheemme on nyt kokonainen. Rakas mieheni, kaksi rakasta koiraamme ja pieni rakas tyttäremme, sekä minä – siinä on meidän perheemme. <3 En voisi olla onnellisempi, en oikeasti edes niillä pidemmillä yöunilla. Olen onnellinen näin. 

***

fullsizerender

 

 

PS. Jos olet menossa Itäkeskuksen suuntaan tänään torstaina (15.pvä) tai pe tai la, niin käy Hope Ry:n pisteellä osallistumassa vähävaraisten lahjakeräykseen! Me käytiin tänään Tuukan ja vauvan kanssa ostamassa kolmelle lapselle lahjat. <3

15541329_10154640713330351_7588934617328373098_n