Onko laihdutus kirosana?

Onko se väärin jos haluaa laihduttaa? Onko olemassa joku henkilö, joka voi sanoa, että lopettakaa laihduttaminen? Onko se itsekästä ja turhanpäiväistä jos haluaa laihduttaa? Onko joku, joka voi sanoa mitkä syyt on tarpeeksi ”hyvät” laihduttamiselle? Kuka saa olla kehopositiivinen? Voiko kehopositiivinen olla yhtä lailla laiha kuin ylipainoinen, tai joku siltä väliltä?

Mä oon kirjoittanut tästä ennenkin, itse asiassa moniakin kertoja. Mä en ymmärrä minkä vuoksi sitä arvostellaan ja lytätään jos joku haluaa pitää kehostaan huolta ja laihduttaa? Miksi laihdutus-sanasta on tullut kirosana?

Ikinä en oo allekirjoittanut pikadieettejä, enkä koskaan oo opettanut omille asiakkailleni ”kikkoja” joilla tippuu mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon kiloja. Mutta oon antanut neuvoja miten paino saadaan hitaasti putoamaan, pysyvästi. Mä oon aina sanonut, että mitä nopeammin kilot lähtee, sen nopeammin ne tulee takaisin. Kukaan ei jaksa olla vähäkalorisella kitudieetillä kauaa, siispä sellaisella pudotetut kilot tulee takaisin kun palaa normaalin ruokavalion pariin.

Mun mielestä on hienoa, että ihmisillä on tavotteita. Jos jotain tyyppiä motivoi liikkumaan ja pitämään huolta terveydestään se, että haluaa painaa ens jouluna 10kg vähemmän kuin nyt, niin GO FOR IT! Jos joku haluaa painaa kahden viikon kuluttua 5kg vähemmän kuin nyt, on luultavasti keinot hölmöjä ja kilot tulee takaisin. Ymmärrätte varmaan mun pointin?

Vaa’an osoittama lukema ei oo itsestään tai pelkästään paras mittari, mutta kehonkoostumuksen muuttuminen ja peilikuva kertoo jo paljon. Kun puhutaan elämäntapamuutoksesta, tarkoittaa se mun mielestä ELÄMÄN tapojen muutoksesta. Ei siis kuukauden tapojen muutoksesta tai viikon tapojen muutoksesta. Kuka vaan jaksaa viikon tai jopa kuukauden elää kaalikeittodieetillä ja tiputtaa 10kg huimalla vauhdilla, mutta KUKA JAKSAA TEHDÄ SITÄ KOKO LOPPUELÄMÄN?

Mä itse tein elämäntapamuutoksen noin kuus vuotta sitten. Se mitä muutin oli päivittäinen ruokailurytmi; viisi ateriaa päivässä, entisen yhden sijaan. Karkit ja herkut jäivät vain yhteen kertaan viikossa, ei päivittäiseksi tavaksi. Alkoholi hävisi jokaviikonloppuisesta kertaan tai pariin puolessa vuodessa. Söin makaroonilaatikkoa, kermaista lohikeittoa, kanapastaa, parsakaalia, risottoja, jauhelihapastaa, nakkikastiketta ja perunamuussia, leipää, juustoa ja metwurstia. Ja paljon muuta. En elänyt tiukoilla rajatuilla ruoka-aineilla, söin lähes tulkoon kaikkea, mutta säännöllisesti ja riittävästi. Pudotin kymmenen kiloa vuoden aikana. Ei siis mikään huima tahti, mutta pysyvä. Samalla kehonkoostumus muuttui niin, että rasvaprosentti tippui n.30%:stä 20%:een. Lihasmassaa tuli lisää ja rasvamassaa lähti pois.

Nyt kun suunnittelen syksyä ja treenijuttuja, mietin innoissani sitä kuinka saan taas (kehoni vihdoin palauduttua raskaudesta) treenata kunnolla ja muokata kroppaani. Haluan päästä muutamasta kilosta pois, mutta ennen kaikkea haluan taas kerätä lihasta kroppaan takaisin ja rasvaa pois. En tee sitä itseinhosta tai siitä etten olisi tyytyväinen itseeni, teen sen halusta voida vielä entistä paremmin. En tee sitä sen vuoksi, että ajattelen mun täytyvän näyttää joltain tietyltä toisten silmissä. Vaan sen takia, kun tiedän miten hyvältä olo kropassa ja pääkopassa tuntui kun voin fyysisesti paremmin kuin nyt.

Mun kroppa voi nyt jo hyvin ja oon tyytyväinen itseeni, mutta tiedän pystyväni voimaan vielä paremmin.

Mun mielestä kukaan ei voi määrittää sitä, kuka ”saa” laihduttaa ja kuka ei. Kukaan ei voi määrittää myöskään sitä, mitä minkäkin kokoinen ihminen tuntee kehossaan. Kehopositiivisuus ei oo sana tai aate, joka on tarkoitettu vain ylipainoisille. Eikö kehopositiivinen voi olla myös normaalipainoinen tai hyvin laiha? Kyllä voi! Mulle kehopositiivisuus tarkoittaa sitä, että jokainen on omassa kehossaan kotonaan ja tuntee olonsa siinä hyväksi. Yhtä lailla laiha, kuin ylipainoinen ihminen voi kokea olonsa kehossaan huonoksi tai toisaalta älyttömän hyväksi.

Pika- ja kitudieeteille mä sanon ei. Mutta laihduttaminen on täysin hyväksyttävä asia, jos se kerta tekee ihmisen olon hyväksi. Ulkonäkökeskeinen maailma ei oo hyvä asia ja yksinään harvoin se sixpäkki tai pyöreä peppu tuo onnea, mutta ne voi olla polkuja tien varrella onneen. Pelkästään ulkonäköön liittyvät seikat ei tee ketään onnelliseksi, mutta usein kuitenkin itseluottamus monilla on sisäisen ja ulkoisen hyvinvoinnin yhteispeli. Eikö vaan?

Tiukempi toukokuu?

Mä päätin ennen vappua, että toukokuun ajan ottaisin taas omista neuvoistani ihan käytäntöön asti asioita pikkusen tarkemmin. Oon kirjoittanutkin siitä, että esim. herkuttelu on tässä välillä lähtenyt vähän lapasesta, eikä treeniinkään oo ollut aikaa.

Ajatus lähti oikeastaan siitä, että haluan tuntea taas sen energian ja hyvän fiiliksen, joka tulee siitä kun ei syö sokeria päivittäin tai pääsee tekemään edes muutaman kerran viikossa jonkunlaisen treenin. Mulla ei oo mitään painonpudotustavotteita, vaan haluun mennä se hyvä fiilis edellä.

Huomaan omassa olossa nimittäin jo parissa päivässä sen, kun mietin vähän mitä suuhuni pistän. Se tarkottaa käytännössä sitä, että syön säännöllisesti päivän aikana ja päivään kuuluu pari kunnon ateriaa, ei vaan jotain hätäisiä välipaloja. Se tarkottaa myös sitä, että ne karkit jää kaupan hyllyyn arkisin, enkä nälkäisenäkään osta mitään ”pientä suklaapatukkaa”.

Sunnuntaina vietetään Älä laihduta -päivää. Mä tykkään, että se on tosi hyvä päivä olla olemassa. Mun mielestä on ns. hyvää ja huonoa laihduttamista. Nopea laihtuminen on useimmiten sellainen asia, joka ei oo missään määrin hyvä juttu. Usein mitä nopeammin paino on pudonnut, sen varmemmin ne kilot palaa takaisin, koska kukaan ei jaksa olla millään ihmedieeteillä ikuisesti. . Laihdutuksessa pitäis aina muistaa maltti ja järki. On ihan älytöntä lähteä pudottamaan esim. kymmentä kiloa kuukaudessa. Pysyvämpiä tuloksia saavutetaan vähän maltillisemmilla tavoilla.

Painonpudotus voi kuitenkin olla jollekin se isoin motivaattori, jolla lähteä liikkeelle sieltä sohvan kulmasta. Mä oon aikoinaan sanonut omille asiakkailleni, että 0,5-1kg viikossa on hyvä pudotustahti. Tietysti sekin riippuu siitä, mikä on lähtöpaino. Itse mä oon pudottanut painoa viitisen vuotta sitten hyvin maltilla ja ajan kanssa. Mulla tippui vuodessa 10kg ja sinä aikana myös kehonkoostumus muuttui rasvaisemmasta lihaksikkaammaks. Söin päivittäin hiilihydraatteja; leipää, pastaa, perunaa. Söin proteiinia; lihaa, kalaa ja kanaa. Herkut jätin kauppaan, mutta n.kerran kahdessa viikossa ostin kuitenkin irtokarkkeja. 🙂

Laihdutus-sanasta on tehty vähän kirosana mun mielestä. Ei painonpudotus automaattisesti oo aina jotenkin pinnallista toimintaa. Mutta tapa millä se tehdään on se avain. Jos haluaa pysyviä tuloksia, pitää muistaa että se vaatii aikaa ja työtä. Kolmen viikon dieetillä voi saada nesteet pois kropasta ja kropan hetkellisesti kireämmän näköiseks. Mutta kuka jaksaa ikuisesti vetää 1300 kalorin ruokavaliolla, jossa kiellettyjen raaka-aineiden lista on suurempi kun sallittujen?

Mä oon sitä mieltä, että paino on jokaisen oma asia. Oon kuullut paljon siitä, että ylipainoisille tullaan sanomaan ”neuvoja” päin näköä, että hei kun teet näin ni laihdut. Miksi oletetaan, että ylipainoinen haluaa edes laihtua? Ei ylipaino tarkoita automaattisesti terveysriskejä. (riippuu tietysti ylipainon määrästä) Myös hoikat ihmiset saa osakseen kommenttia, että syötkö sä ollenkaan tms.. Se on myös aikamoisen loukkaavaa toimintaa.

Moni sanoo, että ystävänpäivä on joka päivä. Mun mielestä älä laihduta päivä vois olla joka päivä. Että oltais sellaisessa tilanteessa, missä jokainen sais olla ylpeästi just sen painoinen tai kokoinen kun haluaa ja hyväksi tuntee. Ja sitten jos tuntuu siltä, että haluaa pudottaa painoa ei sitäkään tuomittais.

***

Mä kyselin instagramissa, että mitkä on teidän sellaisia arjen pieniä juttuja jolla lisäätte hyvinvointia. Niitä oli kiva lukea! 🙂 Monella oli vastauksissa sellaista positiivista henkeä: menee portaita eikä hissillä, jokaisella aterialla jotain vihreää tai hedelmiä, päivittäin jotain liikuntaa vaikka 5min, nukkuu riittävästi, ei suorita ja stressaa jne.

Ihania juttuja! Pienillä asioilla saa helposti lisättyä hyvinvointia! ❤