Pitkät parisuhteet kuolemassa sukupuuttoon?

Jos verrataan nykypäivän suhteita vaikka meidän isovanhempien suhteisiin, on eroa aika paljon. Silloin ennen on ollut sellaisia suhteita, että kun yksi löydetään ollaan sen kanssa ”kunnes kuolema meidät erottaa”. Nykypäivänä joka toinen avioliitto päättyy eroon. Siis oikeasti JOKA TOINEN! Se on hurja määrä!!

Mietin yks päivä, että mistä se johtuu? Eihän itse parisuhteet oo voineet muuttua huonommaksi vuosien saatossa.. 😉 Tulin siihen tulokseen, että parisuhteisiin vaikuttaa suuresti koko tää hektisyys missä me eletään. Myös se, että mahdollisuuksia on niin paljon. Netin ja somen myötä treffailu on muuttanut muotoaan varmasti tosi paljon, on helpompi löytää seuraa vaan yhdeksi yöksi ja moni myös tykkää siitä ettei tarvi olla kenellekkään tilivelvollinen mistään.

Mä uskon, että joku sellainen vapauden tuntu elämässä kiinnostaa monia. Halutaan olla ja tehdä asioita vain itselle ja pelkästään keskittyä omaan hyvinvointiin ja omiin valintoihin elämässä. Ei haluta ketään siihen rinnalle. Mä uskon, että myös se ettei jakseta olla ”vain” yhden kanssa koko elämää, vaikuttaa erojen suureen määrään. Halutaan kokeilla onko se ruoho vihreämpää toisella puolen, tai ainakin erilaista? Mä luulen, että myös tästä syystä avoimet suhteet on yleistyneet. Kun mm. somen kautta näkee koko ajan sen kaiken ”tarjonnan” mitä joka paikassa on, ihmiset haluaa päästä kokeilemaan.

Mulle on jotenkin tullut nyt lähiaikoina vahvasti sellainen olo, että on ”kunnia-asia” pysyä tässä liitossa. Tietysti joskus ero on ainoa oikea vaihtoehto, ei onnettomana kannata suhteessa olla vain sen takia ettei halua papereihinsa kohtaa avioero. Jos suhde tai avioliitto on pelkkää riitelemistä tai tunteet on laimentuneet ystävyyttäkin alemmaks, ei siinä suhteessa sitten ehkä kannata olla.

Mutta kuitenkin mä oon sitä mieltä, että pitäis aina voida miettiä olisko suhteesta mahdollista saada toimiva? Mikä on se asia, joka häiritsee siinä omassa suhteessa? Voiko siihen asiaan vaikuttaa? Jos sitten näitä asioita ei pysty korjaamaan tai saamaan toimiviksi, on varmasti se ero oikea vaihtoehto. Kyllä mäkin olen eronnut muutaman kerran. 😉 En tästä suhteesta, mutta ennen Tuukkaa. 🙂

Oon kuullut sinkkuystäviltäni myös sen, että on vaikea löytää kumppania, joka haluaisi sitoutua. Moni näistä sinkkuystävistäni haluaisi löytää kumppanin rinnalleen jakamaan arkea ja juhlaa, mutta hirveän iso määrä sinkuista hakee vain hetken huumaa ja lyhyitä suhteita.

***

Onko pitkät suhteet menneen talven lumia? Mitä te ootte mieltä, sinkut tai suhteessa elävät? Kertokaa omia tai kaverin kokemuksia. 😉

 

 

Lue myös nää postaukset parisuhdejutuista: * Tuukka ja Monna vastaa osa 1 * Tuukka ja Monna vastaa osa 2 * Miten meiän parisuhde on muuttunut Emman myötä?