Asiat, jotka ovat hyvin. ❤️

Kaksi tällaista positiivisuus-juttua osui silmiini parin päivän sisällä. Toinen oli blogipostaus, jossa kerrottiin asiat joista pitää itsessään. Toinen oli fb-päivitys asioista, jotka sillä hetkellä tuottivat hymyä elämässä.

Minä sain tässä lähiaikoina johonkin postaukseen kommentin tyyliin, että ”syntyisipä se vauva jo pian, niin saisit myös oman positiivisen itsesi takaisin”. 😀 Ja tiedättekö, tuo kommentti oli niin osuva, että naurahdin ihan ääneen. Niin se oikeasti on. Olen kadottanut positiivisen puoleni johonkin tuonne valittamisen ja väsymyksen alle. 🙁 Se ei ole kiva juttu yhtään. Koska positiivisuus on minun juttuni, se on voimavarani ja vahvuuteni.

Siksipä perjantain kunniaksi ajattelin kerätä kymmenen + 1 asiaa jotka ovat nyt juuri hyvin ja tuottavat hymyä.

  1. Varasimme pari päivää sitten Tuukan kanssa meille ensi keväälle viikon lomamatkan Kreetalle. Ensimmäinen lomamme perheenä, pikkuisen Vauva Pursiaisen kanssa. Myöskin ensimmäinen kertamme Kreetalle.
  2. Kohta on joulu. Joulu on ihanin juhla vuodessa. Se vain huokuu rakkautta, lämpöä, toisista välittämistä, rauhaa ja kaikkea ihanaa. ❤️
  3. Kaksi koiraamme, Gere & Pimu tuo päivittäin iloa elämäämme. Eilen oli tasan vuosi siitä, kun Gere lähti tullikoiratesteihin Ouluun. Kuukausi siitä eteenpäin saimme parhaan uutisen; Gerestä ei tule tullikoiraa eikä opaskoiraa, vaan saamme lunastaa hänet omaksemme. Sitä ihmettä monesti lämmöllä ajattelemme edelleen. ❤️gp
  4. Vaikka vauva pysytteleekin vielä masun suojissa, on ihana tuntea hänen liikkeitään ja hikotteluaan. Tietäen, että siellä on kaikki kunnossa. ❤️
  5. Meillä on ihana koti. Joka ilta ja joka aamu istuessani sohvalla, mietin kuinka mukava tässä on olla. Turvallista, lämmintä ja kotoisaa.
  6. Keskiviikkona satoi ihana lumikerros pääkaupunkiin. Tuon pienoisenkin lumikerroksen tuoma valo tuo hymyn huulilleni joka kerta, kun katson ikkunasta ulos.img_2623
  7. Eilen ostamamme, paperinen 14,95€ maksanut kuusivalo Ikeasta tuottaa hirveästi hymyä ja ihanan valon olohuoneeseemme. Pienet asiat tuo iloa.
  8. Minulla on maailman parhain mies. Iltaisiin kun menemme nukkumaan ja kipuilevien pakaroiden vuoksi joudun nyt nukkumaan sohvalla, mietin aina että vitsit kuinka paljon tuota miestä rakastan. ❤️
  9. Tänään pääsen vyöhyketerapiahoitoon. Odotan sitä ihan innolla.
  10. Parin viikon sisällä meistä tulee vanhempia. Vietämme ensimmäisen joulumme viisihenkisenä perheenä.

40338_459440440350_1234867_n

+ 1. Minulla on ihania ystäviä ja ihana perhe, johon kuuluu äitini, veljeni, mieheni, koiramme, appivanhempani, tätini ja serkkuni, sekä tuleva vauva pienoinen. Rakastan perhettäni ja ystäviäni kaikkia todella paljon ja olen super onnellinen, että minulla on heidät. ❤️

***

Tehkää oma lista, vaikka mielessänne tai kommenttiboksiin. Eikä tarvitse miettiä kymmentä asiaa, voi miettiä vaikka kaksi asiaa, jotka on juuri nyt todella hyvin. Takaan, että tulee hyvä mieli ja hymy huulille. ❤️

Ihanaa viikonloppua!

fullsizerender

Valivali…

Minä, positiivisuuden perikuva. ”Aina lähes kaikesta löytyy jotain positiivista.” ”Ei asiat valittamalla parane.” jne…
Jo pienenä tyttönä sanoin äidilleni, isälleni ja veljelleni, että ”iloa virneeseen”. Sanoin sen aina jos joku oli allapäin. Se tarkoitti sitä, että hei ei murehdita turhista, vaan hymyillään ja mennään eteenpäin. Jo pienenä ajattelin, että kyllä positiivisella asenteella selviää melkein mistä vain.

monna

Nyt huomaan, että raskaus on muuttanut minua tässä(kin) asiassa. Kuljen usein suu mutrussa ja valitan jostain. Ihan turhista asioista. Huokailen ja stressaan. Se ahdistaa. En ole sellainen, en halua olla sellainen. Mutta väsymys sen kai tekee. Tai huoli jostain, mistä en edes tiedä.

Laita ranteeseesi kuminauha ja yritä olla valittamatta 21 päivän ajan. Jos valitat, sinun täytyy siirtää nauha toiseen ranteeseesi ja aloittaa haaste alusta. Jatka näin niin kauan, että 21 päivää on täynnä.

Oletteko kuulleet tuosta haasteesta? 21 päivää valittamatta. Haaste perustuu amerikkalaisen pastorin ja selfhelp-gurun Will Bowenin kirjaan A Complaint Free World. Bowenin mukaan sanat luovat todellisuutta. Kun valittaa, maailma myös näyttää sen mukaiselta. Kun kaikenlaisen valittamisen ja vikisemisen lopettaa, elämä muuttuukin paremmaksi. Tavoite ei täyty viikossa, eikä välttämättä kuukaudessakaan. Mutta kun tarpeeksi kauan jaksaa yrittää, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään ja henkiseen hyvinvointiin.

Mä kyllä uskon tähän. En ole kokeillut tuota haastetta ja voisin melkein sanoa, että olisin siinä aiemmin onnistunut helposti. Mutta entä nyt?
Haasteen ensimmäiseksi vaikeudeksi on kuulemma monilla tullut se, että valituksen sävyttämää tekstiä tulee suollettua todella helposti ja vähän jopa huomaamatta.
”Hitto, miten kylmä, kauhea ruuhka, hirveä nälkä. jne”
Haasteen aikana voi sanoa ”on kylmä”, koska se on fakta ja pelkkä toteamus, ”hitto, miten kylmä” taasen on sitä valittamista.

Kevyt ballerina! ;)
Kevyt ballerina! 😉

Ajattelen oikeasti, että asiat ei valittamalla parane. Jos ulkona on kylmä, pitää pukea tarpeeksi päälle ettei palele. Jos on kauhea ruuhka, voi miettiä pystyykö ruuhkia välttämään jotenkin. Jos ulkona sataa, ei se sade valittamalla lopu. Mutta toki tulee niitä hetkiä, kun oikein tekee mieli vinkua ja vonkua.. kieriskellä siellä omassa kurjuudessaan, vaikka oikeasti juuri mikään asia ei ole huonosti. Jos on nälkä, ei muuta kun ruokaa tekemään.

Huomaan ainakin omalla kohdallani, että valittaminen vain kurjentaa oloa. Kun istun sohvalla ja märisen Tuukalle, että sattuu sinne ja tänne ja eikö tämä vauva synny ikinä, tulee vain kurjempi mieli. Mutta jos vain mennä posotan ja ajattelen, että nyt kolottaa ja on huono olo, mutta ei se kestä ikuisuutta, mielikin pysyy paljon virkeämpänä.

monna_3

Onko joku teistä kokeillut tuota 21 päivän haastetta? Jos on, oliko se helppoa vai vaikeeta? 

Lähtisikö joku teistä mun kanssa tähän haasteeseen mukaan? Mun pitää kyllä aloittaa se vasta synnytyksen jälkeen.. 😉 En ehkä voi nimittäin synnytyksessä olla valittamatta.. 😀 😀 😀

Monna

 

 

ps. Tässä alla linkki mun synnytyspelkohaastikseen Iltalehden sivuille. Vaikkakin pelot on ihanasti jo kaikonneet tuon haastiksen jälkeen. 🙂

http://www.iltalehti.fi/tosielamaa/2016101422461004_ir.shtml