Emman suosikkivaatteet

Multa kysellään monesti, että mitä merkkejä suosin Emmalla ja mistä oon ostanut ton ja tän vaatteen pienokaiselle. Mulla ei itse asiassa oo mitään yhtä tai kahta merkkiä, jota suosisin. Mä tykkään yhdistellä, ostaa kotimaista (vähän kalliimpaa) ja ostaa ns. halpismerkkejä. Mä mietin näissä Emman vaateasioissa ekologisuutta niin paljon kuin ”pystyn”. Nää pikkutyypit ikähaarukalla 0-5v (vähintään) kasvaa niin kovaa vauhtia, että koko ajan pitää olla ostamassa pidempää housua ja isompaa paitaa. Sen vuoks (vaikka haluaisin) suosia pelkästään kotimaisia ja ekologista puuvillaa jne.. niin välillä on vaan kukkaron takia ostettava halpismerkkejä.

Mutta! Nykyään myös monilla halvemmilla merkeillä on eettisyys mukana. Mm. KappAhlin Newbie käyttää paljon ekologista puuvillaa. Samoin Elloksen omasta lastenvaatemallistosta löytyy ekologista puuvillaa. Ostan myös jonkun verran H&M:stä, koska ne vaan on kaikkein halvimpia ja kun käyttöaika on about kuukausi per vaate, niin mun kukkarolle ei vaan oo mahdollista ostaa kaikkia t-paitoja ja leggareita ovh. 50€. Mutta tässäkin asiassa mun mielestä on tärkeetä tiedostaa näitä juttuja ja hyvillä valinnoilla voi tehdä parempaa. 🙂 Ei siis mun mielestä oo pakko olla tässä(kään) asiassa ihan hc-tiukkana. 😀 Jos jokainen vois miettiä ekologisia valintoja esim. puolessa omasta kulutuksestaan, vois tää maapallo jo paljon paremmin.

No niin! 😀 Mutta siis joo, tän postauksen aihe ei ollut ekologiset valinnat, VAAN Emman suosikkivaatteet. 😉 Emmahan ei itse (onneks vielä) valitse vaatteitaan, siispä mä saan oikein kunnolla vapaasti pukea häntä just niin prinsessamaisesti tylleihin kuin haluan. 😀 Toki esim. tyllihameet on sellaisia mistä Emma selkeästi pitää. Hän oikein keikistelee niissä. 🙂 Kenkien suhteen Emma on jo vähän tarkempana, usein uloslähtiessä Emma roudaa suosikkikenkänsä aina eteisestä ja huutaa iloisesti NÄÄ! Suosikkikengät on useimmiten Crocsit tai kumisaappaat. 😀 Haha!

Nyt kuumana kesänä, me ollaan suosittu hameita ja mekkoja. Kunnon lapsille tarkoitettua aurinkorasvaa vaan iholle ja menoks. Suorassa auringonvalossa ollaan oltu koiralenkkien ajan ja toki jonkun verran muutenkin, mutta ei mitään rannalla makoilua. 😉 Siks mun mielestä on ollut kivempi vaihtoehto valita lyhythihainen t-paita tai mekko. Niin Emmallakin on kiva olla. Lippis tai olkihattu on aina oltava mukana, sen Emma itse aina haluaa. Joskus pilvisenä päivänä oon sanonut Emmalle ettei tarvita nyt hattua (kun oon laittanu sille ihanan yläponnarin), mutta Emma ei tahdo lähteä kotoa ulos ilman jotain päähinettä. 😀

Yks suosikkivaatteista tänä kesänä on tainnut olla KappAhlista ostamani kukkahaalari. Se on ollut tosi hyvä ja helppo vaate. Laitan tähän alle tän kesän vaatetusta ja kuvateksteihin, mistä mikäkin on. 🙂

T-paita – Lontoosta
Kukkahaalari – KappAhl
Olkihattu & Kengät – H&M
Lippis – MiniRodini
T-paita – Polarn O Pyret
Tyllihame – NameIt
Kengät – Crocs
Rusettibody – Blaa!
Farkkumekko – Cubus
Olkihattu – H&M

Mä tykkään pukea Emmaa värikkäästi. Mun mielestä sellaiset ”lapselliset” vaatteet on myös tosi ihania. Saa olla minniä ja mikkiä tai jotain pieniä yksisarvisia. Toki ihan hauskoja on joskus sellaiset ns. ”aikuisten vaatteet” minikoossa. Mutta meillä itse asiassa on enemmän näitä tällaisia lapsellisia lastenvaatteita. 😀

Emmalla on selkeästi jo tosiaan kenkien ja hattujen kanssa oma meno, hän haluaa aina päättää laitetaanko jompikumpi lippiksistä vai tuo lemppari olkihattu. Kenkien suhteen mä oon vähän pitänyt sitä linjaa, että jos lähdetään johonkin pidemmälle, laitetaan lenkkarit jotta ois hyvä kävellä. Jos mennään vaan pihalle leikkimään ja Emma haluaa laittaa vaikka ne kumisaappaat, niin antaa mennä! 🙂

T-paita – jostain nettikaupasta
Tyllihame – NameIt
Lenkkarit – Nike
Tyllibody – H&M
Lippis – H&M
Kengät Nike
Lippis – MiniRodini
T-paita – KappAhl (muistaakseni)
T-paita – saatu ystävältä
Mekko – Levis
Kengät – Vans

Mä juuri kattelin, että Gugguulta ja Metsolalta on tulossa pian myyntiin ens talven pipot sun muut. Mietin jo, että nyt muuten tilaan äkkiä! Mutta sitten mietin, että itse asiassa voisinkin tilata viime talven värejä, saan ne halvemmalla ja ei Emma siitä välitä minkä kauden väriä pipo on. 😉 Mun mielestä on tosi kiva tosiaan ostaa välillä kotimaista tai jotain laadukkaampaa ja vähän panostaa. Esim. syksyksi ostin yhdet super makeet Niken lenkkarit, ne maksoi 40€ – mutta niitä käytetään koko syksy. Kun taasen kesäkengät ostin H&M:stä 6,90€, ne kun menee vaan tän lyhyen (mutta sitäkin ihanemman 😉 ) kesän ja sitten ei enää.

Mitä merkkejä te suositte lapsillanne? Onko jotain ekologisia, mutta suht edullisia merkkejä joita suositella? Entä suositteko itse kotimaista vai ulkomaista vaatetta lapsillanne?

No se tutti..

Emma alkoi syömään tuttia jo vauvana, hänelle tutti maistui heti. Jotkut vauvat ei edes pidä tutista ja toiset taas oikein nautinnolla imeskelee. Joskus vuoden iässä alettiin vähän säännöstelemään Emman tutin käyttöä. Pyrittiin siihen, että tuttia käytettäisiin vaan tarpeen vaatiessa. Joka meillä tarkoitti päikkäreitä, yöunia ja pahan harmituksen kohdatessa. Hyvin pysyttiin tässä, mutta usein Emma jostain aina löysi tutin ja pisti sen suuhun.

Emma on kohta 1v 9kk. Suomalaisissa ”suosituksissa” sanotaan, että 2-vuotiaana pitäisi luopua tutista. Ostettiin Ruotsista kesälomareissulla tutteja ja pakkauksessa luki 12 – 36kk. Tarkoittaen ehkä sitä, että Ruotsissa nämä suositukset kipuaa korkeammalle, 3-vuotiaaksi asti. Kun ollaan matkusteltu, ollaan pistetty merkille, että ulkomailla lapset syö tuttia vielä selkeästi vanhempana kuin suomalaiset.

Meille molemmille Tuukan kanssa sateli kauniita kommentteja tässä loppukeväästä ja alkukesästä Emman tutin käytöstä. Tyyliin: onpa kamalan näköistä kun tuon ikäinen lapsi syö tuttia. jne.. 🙂 En niitä tässä sen enempää viitsi nostaa esiin tai ruotia. 😀 Mun mielestä se on vaan hassua, että tuntemattomat ihmiset puuttuu tällaisiin asioihin.

Ajattelin nyt avartaa meidän ajatuksia tuttihommista, koska se on kuitenkin meillä ajankohtainen asia.

Kun Emma aloitti helmikuussa päiväkodin, tutti oli mukana turvana. Visusti se pysyikin ensimmäiset viikot suussa. Pian saatiin kuulla uudessa päiväkodissa, että Emma antaa itse tutin pois sitä pyydettäessä ja sitten vievät hoitajan kanssa tutin laatikkoon säilöön. 🙂 Näihin aikoihin alettiin itsekin vielä tarkemmin katsomaan tutin perään. Pyydettiin se pois, kun Emma oli jostain löytänyt ja laittanut suuhun. Toki välillä myös annettiin olla, onhan Emma edelleen pieni lapsonen. <3

Muumimaailmassa kesälomalla vähän jänskätti. <3

Kun palattiin meiän karavaanireissulta kotiin, piilotettiin kaikki tutit. Päätettiin kokeilla, jos siirryttäisiin pikkuhiljaa ensin vain unituttiin. Vain siis iltaisin tai niille satunnaisille päikkäreille mennessä tutti turpaan. Tämä sujui kuin tanssi! 🙂 Emma ei oikeastaan juurikaan kysellyt tai itkeskellyt tutin perään. Illalla nukkumaan mentäessä innokkaasti kuitenkin otti tutin suuhun ja nukahti.

Tästä on nyt noin viikko. Meni varmaan kaksi iltaa niin, että nukahtamisen hetkellä Emma vielä halus tutin, nyt ei enää ees silloin! 😀 Meillä on siis oltu nyt ilman tuttia viikon ajan ja aivan uskomattoman helposti tutti on unohtunut tältä pieneltä neidiltä. Välillä Emma vähän kuin itsekseen huutelee ”tuuut-tiii”… Silloin sanotaan, että tutit on loppu ja levitetään kätemme auki. Niin me sanotaan aina silloin, kun on syöty rusinoita kerralla tarpeeks tai jotain muuta tällaista.. 🙂 Emma nyökkää ja hyväksyy, että ok tutit on loppu.

Viime viikolla oltiin jo muina mimmeinä ilman tuttia päivät pitkät. <3

Mun mielestä tääkin asia on sellainen, että jokainen perhe tekee ne parhaat päätökset just omalla kohdallaan. Meille sanottiin neuvolassa tutin käytöstä ja sen lopettamisesta, että kun teillä on sellainen hyvä hetki, niin kokeilkaa silloin. Kun Emmalla on hyvä olla ja muukin perhe on rennolla fiiliksellä, niin sitten kokeiluun. Meiän mielestä meille se hetki koitti just nyt; kesälomalla ja kotona.

Mun täytyy sanoa, että mua jopa vähän pelotti Emman tutista luopuminen. Mietin, että kuinka mäkin itkisin silmät päästäni Emman itkiessä tuttien perään. Mua ihan rinnasti puristi, kun mietin miten me saadaan huijattua tutit pois. Oltiin kuultu näitä oravatarinoita tai tuttien saksimista ja vaikka mitä keinoja. Kaikki kuulosti mun korviin surullisilta. 😀 Meille tällainen ”vähän kuin varkain” tuttien unohtaminen ja niiden ”loppuminen” oli paras keino. Jollekin perheelle se oravalapsille tuttien jättäminen on paras ja jollekin tuttien saksiminen rikki tai kertoa tarina, että koira söi kaikki tutit. 🙂 Jokaisella on oma tyyli ja jokainen vanhempi tietää mikä toimii parhaiten omalle lapselle. Jokainen vanhempi myös tietää mikä aika on paras vierottamiseen.

***