Unelmia ja toimistohommia..

..haha! Oli pakko laittaa toi toimistohommat tohon otsikkoon, koska se tuli ekana mieleen sanan Unelmia jälkeen. 😉 Mutta se ei kyllä liity tähän postaukseen. Tähän postaukseen liittyy UNELMAT!! Mulla on herännyt pari ajatusta tulevaisuudesta! Ihania sellaisia!

Muistatteko, kun kirjoitin kesän alussa, että jätän kaikki muut hommat nyt hetkeksi ja teen vain blogia. Kerroin, että annan ajatusten tulla ja mennä ja pohdin mitä haluaisin tehdä seuraavaksi. Edelleenkään paluu pt-hommiin, yksilöasiakkaiden pariin ei kiinnosta. Se ei tunnu antavan mulle just sitä, mitä haluan tehdä elämässäni. Mua on vahvasti alkanut nimittäin hankaamaan kenkä väärästä paikkaa liikunta-alalla ja hyvinvointi-alalla ja siksipä oon päättänyt, että pysyn sivussa vielä jonkun aikaa. 🙂 Oonhan kertonut, että haluan keskittyä hyviin ja iloisiin asioihin. 😉

Mun mielestä on välillä pelottavaa, kun työ ei oo sellaista ns. vakaata. Mutta koska mä nautin nyt tästä blogin kirjoittamisesta ja siihen liittyvistä asioista somen parissa, aion uskaltaa sillä tiellä nyt jatkaa. Taon rautaa nyt kun se on kuuma. Yritän uskaltaa pysyä tässä, vaikka tekis mieli tehdä ”varmisteluja” taustalla. Mä juttelin erään somevaikuttajan kanssa tässä taannoin ja hän sanoi juuri samaa. Sitä, että on uskallettava nyt luottaa tähän hommaan ja tehtävät tätä työtä nyt kun se tarjoaa siihen mahdollisuuden. Elämä on yhtä oppipolkua ja ihanaa sellaista, vaikka välillä oliskin pelottavia kujia ja jyrkkiä alamäkiä. Se nimittäin on myös hiton hienoja ylämäkiä ja kauniita elämyksiä ja maisemia sen polun varrella.

Mä oon ajatellut niin, että me itse (ja vain me itse) pystytään päättämään miten se meiän elämän polku kulkee. Siks on uskallettava mennä sen oman tuntemuksen mukaan. Uskallettava luottaa niihin omiin taitoihin ja kykyihin ja myös uskallettava kokeilla sellaista, mistä ei ehkä siinä sen polun haaran alkupäässä osaa juuri mitään tai ainakin aika vähän.

Tää postaus on varmaan vähän sellainen ”no kerro nyt jo mitä sä aiot!!”, mutta mä en ihan vielä meinaa sitä tehdä. 😀 Mä haluan ensin vähän kulkea tätä mun unelmapolkua eteenpäin. Kerron sitten. Mä oon pienestä asti ollut sellainen, että kerron asioista vähän jälkijunassa. Äidille ja isälle kerroin pari viikkoa kokeen jälkeen, että ai niin – sain siitä kympin. Tai kun me otettiin Pimu meille, kerrottiin se yllärinä kaikille meiän perheenjäsenille mun synttärijuhlissa. Pimu taapersi kaikkia juhlavieraita vastaan ovelle. 😉 Näitä esimerkkejä on paljon, enkä tiedä mistä se johtuu, onko siinä jotain pelkoa ettei halua kertoa ennen kuin asiat on varmoja? Vai onko se sitä, että haluaa itse ensin innostua ja fiilistellä rauhassa ja vasta sitten kertoa muille? En tiedä. Ehkä molempia.

Joka tapauksessa, mulla on nyt kaksi unelmaa ja tavoitetta mun tulevaisuutta ajatellen. Ne liittyy molemmat siis mun uraani ja ne molemmat on asioita, joita jo teen – mutta nää on siellä nextillä levelillä sitten. 😉 Kun kirjoittaa unelmat ylös omaan mieleen (tai paperille) on niitä kohti konkreettisempaa mennä. Ja kun uskoo omiin kykyihin ja tekee päättäväisesti askelia niiden tavotteiden onnistumisen eteen, on suuri todennäköisyys, että ne onnistuu!

***

Hei, käykäähän muuten kattoo mun IGtv:stä maanantain ruokapäiväkirja videon muodossa! 👌🏼❤ Tästä pääset tai mun ig-profiilin kautta.

 

 

Biisi Unelmia ja toimistohommia on siis Leevi And The Leavingsin vanha biisi, eikä oikeesti sanoituksineen yhtään liity tähän mun postaukseen. 😉

Asiat, jotka haluan tehdä..?

Juteltiin yks päivä Tuukan kanssa, että mitkä jutut on sellaisia ”bucket list:llä” olevia? Tai onko sellaisia edes. Mä muistin, että olin pari vuotta sitten kirjoittanut tällaisista asioista listan blogiin. Kaivoin postauksen esiin ja aika hauska, että suurin osa niistä asioista on toteutunut tai toteutumassa. 🙂

Ajattelin päivittää teille miltä lista näyttää nyt. 😀 Lista on tehty reilu kuukaus ennen, kuin tein positiivisen raskaustestin. 😉 Ensin ihan copy+pastella vanhasta postauksesta asiat, sitten kerron miten on käynyt.

  • Matkustaa yksin. Aiemmin ajattelin, että en ikinä voisi kuvitellakaan tekeväni pidempää matkaa yksin. Nyt olen kuitenkin tullut siihen aatokseen, että haluan kokea sen kerran. Viikoksi johonkin ihan yksin. Tavallaan vähän pelottava ajatus, mutta kuitenkin kiehtova.

Tää toteutui mun Lontoon matkalla tämän vuoden helmikuussa. Olin Lontoossa to-la, ihan yksin. 😀 Kovin pitkä loma ei ollut, eikä viikkoa. Eikä se tavallaan ollut edes loma, koska se oli työmatka. 😀 Mutta kuitenkin, matkustin yksin. Se oli joka tapauksessa ihana reissu. Oli ihana palloilla ihan yksin Lontoon kaduilla jne.. Vaikka ikävä Emmaa kohtaan tulikin jo ekana päivänä niin kovaksi, että muistan itkeneeni ihan vähäisen hotellihuoneessa. 😉

Lontoon reissulla hotellihuoneen vessassa.
  • Elää ilman kelloa. Tämä on sellainen minun ja Tuukan yhteinen haave. Että esimerkiksi kesälomalla olisi pari päivää niin, että ei ajattelisi mitä kello on ja mitä silloin kuuluisi tehdä. Nukkuisi silloin kun nukuttaa ja söisi silloin kun on nälkä. Pari päivää vielä tuskin antaisi ajan oikeasti viedä mukanaan, mutta silti se olisi mielenkiintoista kokea. Nukkuisiko sitä silti aina sen 8-10h putkeen vai heräisikö silloin kun herää ja tekisi puuhasteluja ja sitten menisi taas nukkumaan kun siltä tuntuu.

Tää ei ole toteutunut. Ehkä joskus kun Emma on vähän isompi lapsi, voidaan tehdä tällainen kokeilu jollain lomalla. Olis kyllä edelleen tosi mielenkiintoinen kokeilu.

  • Matkata matkailuautolla Australian rannikko. Tätä reissua voisi tehdä parikin kuukautta. Tähän reissuun voisi myös yhdistää tuon edellisen asian. Elää ilman kelloa. Australia on ollut pitkään sellainen paikka, johon olen halunnut matkustaa. Kun olin lapsi, meillä oli matkailuvaunu ja sillä reissattiin pitkin Pohjoismaita ja Eurooppaa, joten se karavaanarielämä on myös tuttua ja jotenkin kiehtovaa.

No ihan Australian rannikolle ei tänä kesänä ehditty, mutta Ruotsin itärannikolle kyllä. 😉 Kaiken kaikkiaan matkailuautolla reissaaminen on ollut pitkään haaveena. Joten tavallaan tämä asia on toteunut nyt.

  • Kirjoittaa kirja. Yhdessä kirjassa onkin jo kannessa nimeni, mutta se on reseptikirja. Yksi haaveeni on ollut nyt lähiaikoina se, että kirjoittaisin kirjan. Ihan vain yksin, eikä se liittyisi ruokaan.

Huhtikuussa ilmestyi mun ja Tuukan kirja Ylös, ulos treenaamaan. Joten kirja on kirjoitettu. Ei ihan yksin, mutta kuitenkin selkeästi ihan oma kirja, johon kirjoitettiin Tuukan kanssa kaikki sisältö itse.

  • Kokea Karibian loistoristeily. Meri on sellainen minua kiehtova asia. Olen pitkään miettinyt, että haluaisin matkustaa joko isolla purjeveneellä Karibianmerellä tai sitten matkata loistoristeilijällä siellä samoilla vesillä. Aika erilaiset haaveet, mutta kun ajattelen tätä niin silmissäni siintää turkoosia vettä silminkantamattomiin ja paljon aurinkoa.

No Karibialle ei olla lähdössä, mutta MAAILMAN SUURIMMALLA risteilijällä Välimeren risteilylle lokakuussa!! Ihan sairaan siistiä! Ja tää on kyllä mun mielestä just eikä melkein tää haave ja sen toteutuminen. Vaikka seilataankin viikko Välimerellä, eikä Karibianmerellä.

Royal Caribbean Symphony of the Seas
  • Olla kansikuvatyttö. Tämä on ehkä vähän hassu juttu, mutta näin se on – haluaisin joku päivä olla jonkin lehden kansikuvatyttö. Kerroin juuri menneenä viikonloppuna muutamalle ystävälleni siitä tunteesta kun ensimmäistä kertaa muutama vuosi sitten näin oman naamani jonkin lehden sivuilla tekemässä punnerrusta ja hyppyä sinne tänne, olin jotenkin todella otettu. Että oikeasti se olin minä, joka oli valittu juttuun näyttämään jumppaliikkeitä. Että toimittaja oli sitä mieltä, että minä olen hyvä siihen. Se oli myös työni vuoksi hieno kunnia.

Kirjoitin blogiin tosiaan 2016 vuoden alussa nämä asiat, jotka haluaisin tehdä. Maaliskuussa 2016 ilmestyi treenilehti Fitbody, jonka kannessa komeilin! 🙂 Tiedän, että jonkun mielestä tuo lehti oli pieni eikä koko lehteä taida olla enää edes olemassa. Mutta kuitenkin haaveeni kansikuvatyttönä olemisesta toteutui niinkin pian.

  • Asua omakoti – tai rivitalossa. Vaikka keskustassa onkin kiva asua, on lähiaikoina kuitenkin tullut sellainen olo, että olisi ihana muuttaa johonkin vähän kauemmas keskustasta ja sisustaa ihana ja lämmin koti, jossa olisi oma piha ja sauna. <3 Pienenä lisähaaveena tässä olisi ostaa asunto, joka olisi remonttia vailla ja sitten remontoida tästä kodista oikein täysillä sellainen meidän näköinen.

Niin ne asiat vaan alkaa tapahtumaan, kun niitä listaa ylös. Tästä pari vuotta eteenpäin ja täällä me asustellaan kauempana keskustasta rivitalossa. 🙂 Tää on ollut varmasti yks ihan parhaimpia päätöksiä. Täällä kaukana Helsingin keskustan hälystä asuminen on kyllä rauhoittanut ihan älyttömästi. Vieläkin ihastelen meidän kotia ja tätä hiljaisuutta täällä.

  • Saavuttaa sisäinen rauha 100%. Huomaan koko ajan, että vähenevissä määrin mietin mitä ulkopuolella tapahtuu. Enemmän ja enemmän merkitsee vain tietyt asiat tässä lähellä. Miten rakkaat ihmiset; perhe ja läheisimmät ystävät voi, miten itse voin. Muutaman vuoden takainen minä, joka aina mietti sitä mitä muut ajattelee minusta on jo lähes kokonaan hävinnyt rauhan alle. Se on se mitä haluan vielä lisää. Että 100% unohdan sen mitä muut ajattelevat, olematta siltikään koppava tai itsekeskeinen. <3

Tää on sellainen asia, minkä en itse asiassa enää usko täysin tapahtuvan. 😀 Tai siis sisäinen rauha on mahdollista saavuttaa, mutta onko olemassa jotain sataprosenttista sellaista? Mutta toki oon edelleen sitä mieltä, että vain sillä on merkitystä mitä itse ajattelee asioista ja mitä ne läheisimmät ja rakkaat ihmiset ajattelee. Tuntemattomien arvosteluilla ei ole merkitystä. 🙂

TÄSTÄ voit lukea ton mun parin vuoden takaisen postauksen.

***

Onko teillä jotain tällaisia asioita, joita haluaisitte tehdä?