Epäkiitolliset ihmiset.

Olen tässä vuosien varrella yksityisyrittäjänä ja bloggaajana saanut tavata monia erilaisia ihmisiä työn merkeissä. Yhteistyökumppaneita on ollut paljon, niin blogin kautta kuin personal trainer-työni kautta. Olen saanut tehdä upeiden ihmisten kanssa töitä yhdessä ja haluankin painottaa, että varmasti 95% yhteistöistä mitä olen tehnyt on ollut upeita kokemuksia.

Minulle tärkeää yhteistyötä tehdessä on molemminpuolisuus. Se on ihan prioriteetti nro 1! On sitten kyse jostain tapahtumasta, jossa meidän yritys on mukana valmentajana tai blogiyhteistyö jonkin brändin tai yrityksen kanssa. Haluan aina tehdä oman osuuteni 110%! Haluan olla varma, että minun työnjälkeeni voidaan olla tyytyväisiä. Tämän vuoksi en halua koskaan lähteä mukaan blogin kautta yhteistöihin, jossa mainostettaisiin jotain tuotetta/brändiä/asiaa, jonka takana en oikeasti voisi seistä tai mistä en oikeasti pitäisi. Tämän vuoksi en myöskään koskaan halua lähteä mukaan sellaisiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin valmentajana, joiden pointit on jotain muuta kuin omani valmentajana tai joihin tietotaitoni ei vastaa.

Mielestäni on erittäin kiinnostavaa aina saada palautetta toteutuneista yhteistöistä, niin blogin kuin valmennustyön osalta. On mielenkiintoista kuulla, miten jokin kampanja on onnistunut tai onko jotain tuotetta myyty, jota olen suositellut blogissa. On oikeasti ihana kertoa lukijoille hyvistä kokemuksista joistain tuotteista tai palveluista. On mahtavaa, jos edes yksi lukija löytää blogini kautta jonkin omaa arkeaan helpottavan palvelun tai oppii jotain uutta jostakin tuotteesta kauttani ja ehkä rohkaistuu itsekin kokeilemaan. Uskaltaa ostaa jonkin jutun, jota on ehkä jo miettinyt, mutta luettuaan suositukseni, tekee lopullisen ostopäätöksen.

Minä olen kiitollinen siitä, että saan tehdä työtä niin monien eri tahojen kanssa. Olen kiitollinen siitä, että saan tutustua uusiin ihmisiin, uusin tapoihin tehdä asioita. En koskaan halua asettua kenenkään yläpuolelle, eikä mielestäni muidenkaan niin pitäisi tehdä. Koska itse lähden yhteistöihin mukaan ihan täydellä sydämellä ja panostuksella, toivon aina sitä myös siltä vastapuolelta. Mielestäni parhaimmat jutut löytyvätkin sillä, kun molemmat osapuolet haluavat hyötyä, mutta molemmat osapuolet haluavat myös toisen hyötyvän. Parhaat yhteistyöt syntyvät aina siitä, kun molemmilla osapuolilla on sama tavoite.

Koska panostan yhteistöihin blogissani ja valmennustyössäni, toivoisin myös yhteistyökumppanin niin tekevän. Jos työnjäljessäni on jotain parannettavaa, toivon siitä palautetta. Jos työnjälkeni on taasen ollut mainio, on mahtavaa saada siitä kiitosta. Se on minun kehityskeskustelua. Minulla ei ole esimiestä, joka kerran kolmessa kuukaudessa pyytäisi minua toimistoon kuulemaan palautetta. Minulle palautetta on pt-asiakkaiden tyytyväisyys, yhteistöiden onnistuminen molempia tyydyttävällä tavalla, erilaisten ohjausten meneminen purkkiin ja siitä iloiset ja tyytyväiset asiakkaiden naamat, lukijoiden kommentit ja blogini lukijamäärät.

Tämän postauksen otsikko on se, minkä vuoksi lähdin tätä juttua kirjoittamaan. Olen nimittäin vuosien varrella myös valitettavasti joutunut törmäämään epäkiitollisiin ihmisiin. Tuntuu, että heillä ei ole käsitystä siitä, kuinka paljon bloggaja näkee vaivaa yhden postauksen eteen. Tai kuinka kauan menee valmentajalta yhden ohjauksen suunnittelemiseen. Tuntuu, että he eivät kiitä yhteistyön jälkeen, koska heidän ”ei tarvitse”. Onneksi nämä tapaukset ovat harvassa, mutta niiden jälkeen jää aina todella kurja fiilis. Vähän sellainen tympeä olo. Että mitä ihmettä tässä tapahtui?! On hassua, että edelleen on yrityksiä ja ihmisiä, jotka luulevat bloggaajien kirjoittavan mistä tahansa ylistäen brändiä/tuotetta/palvelua, vain ilmaisten trikoiden, purnukoiden, jumppatuntien tai muiden lahjusten nimissä.

Voin kyllä itse hehkuttaa jotain tuotetta maasta taivaisiin, vaikka olisin maksanut siitä. Voin hehkuttaa myös pelkästään niiden ilmaisten trikoiden tai purnukoiden vuoksi. Mutta en pelkästään niiden vuoksi. Haluan mielelläni auttaa ystäviäni, jotka ovat yksityisyrittäjiä – voin mielelläni kertoa heidän palveluistaan, jotka koen hyviksi blogissani. Lähden todella mielelläni mukaan tapahtumiin ja tilaisuuksiin valmentajana, vaikka vain pienelläkin korvauksella – jos tilaisuus/tapahtuma ja sen takana olevat henkilöt/yritys ovat sellaisia keiden kanssa tiedän yhteistyön sujuvan mahtavasti. Se miten yhteistyö tehdään ja miten molemmat kokevat yhteistyön sujuvan on asian ydin. Onko yhteistyö molemminpuolista vai vain yksipuolista?!

Olen oppinut lukemaan paljon ihmisten fiiliksiä ja minulla on kovin herkät tuntosarvet silloin, kun tapaan uusia ihmisiä. Tuntosarvet värähtelee iloisesti hyvin monesti; tämä ihminen on aivan ihana, hän on rehellinen ja on tässä pelissä mukana ihan fifty-sixty niin kuin minäkin. Mutta sitten ne tuntosarvet värähtelevät myös hyvin herkästi alaspäin, huomaan helposti jos kemiaa ei ole tai se on epäaitoa. Tai jos jokin yritys koittaa vain hyväksikäyttää bloggaajan näkyvyyttä. Tällaisissa tapauksissa usein on lopputuloksena sitten se epäkiitollinen tilanne.

***

Mielestäni työssä kuin työssä pitää kunnioittaa toisen tekemää työtä. Nähdä se, jos toinen on pistänyt kaikki panoksensa työn onnistumiselle. Ja sitten myös kiittää siitä. Hyvä esimies antaa alaiselleen palautetta onnistuneesta ja hyvinhoidetusta työstä. Hyvä esimies myös antaa palautetta jos on jotain korjattavaa. Jos esimies ei reagoi alaisensa tekemään työhön lainkaan, on tämä mielestäni epäkiitollista ja ammattitaidotonta käytöstä. Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, minun esimiehiäni ovat mm. yhteistyökumppanit. Toivon todella, että saan jatkossa tehdä niitä molemminpuolisia yhteistöitä…tai oikeastaan toivon, että prosentti on tulevaisuudessa 100%.

Yrittäjän työ vs. yrittäjän mammaloma

Eilen mulla oli kesätreeniryhmän viimeiset treenit. Syksyn treeniryhmän valmennukseen en enää lähde mukaan, koska mammaloma kolkuttelee pian ovella. Yksilöasiakkaita oon myös vähentänyt elo- ja syyskuulle. Mutta vielä muutama viikko töitä painetaan. Samaan aikaan on haikea olo siitä, että ihanat asiakkaat ja treeniryhmät jää tauolle. Ja samalla jo into piukassa odotan mammalomaa.

IMG_1424

Oon ollut todella iloinen siitä, että oon jaksanut tehdä tätä fyysistä työtä näin hyvin nyt raskausaikanakin. Lukuunottamatta muutamia kertoja, kun olen pahoinvoinnin vuoksi joutunut treenejä siirtämään. Paljon olen saanut energiaa asiakkaista ja treenihetkistä heidän kanssaan.

Se on jännä juttu, että kun lähden töihin saatan olla hieman väsynyt. Mutta kun näen asiakkaan tai treeniryhmän, väsymys kaikkoaa silmänräpäyksessä. Se on vähän samanlainen tunne kuin omasta treenistä tulee. Tai samanlainen tunne kuin hyvän ystävän näkemisestä tulee. Ja tämä tunne on siis ollut aina läsnä tässä pt:n työssäni. Ei vain nyt raskausaikana. Se on aika ihana juttu.

IMG_1422

Toki ihanastakin työstä tarvitsee välillä lomaa, mutta tähän työhön on ollut aina loman jälkeen ihana palata. Nyt tiedän jo, että yrittäjänä en pysty tai edes halua pitää mitään super pitkää mammalomaa. Tämän työn yksi huippupuolista on se, että voin hyvin mammalomalta tulla ja tehdä asiakkaan siellä toisen täällä. Tai vaikka käydä vetämässä treeniryhmän treenit kerran viikossa. Se tarkoittaa vain reilun tunnin poissaoloa vauvan luota kerrallaan.

Jos olisin ns. ”normaalissa” päivätyössä, en kiirehtisi mammalomalta takaisin töiden pariin. Koska en haluaisia laittaa alle vuoden ikäistä lasta päiväkotiin kahdeksaksi tunniksi. Eikä siinä ole mitään väärää, joku tekee niin ja se on juuri heidän tilanteessaan paras ratkaisu. Mutta nyt yrittäjänä toimiessa ei mammalomailu ole taloudellisesti mitään herkkua. Ja vaikka olisikin, on hienoa tietää, että voin palata töiden pariin vaikka jo alkuvuodesta jos kaikki sujuu hienosti. Koska kyllähän Tuukka vauvan kanssa pärjää pari tuntia kotona yksinkin. 🙂 Tai jos Tuukalla on juuri samaan aikaan asiakas, on meillä isovanhemmat rientämässä enemmän kuin mielellään Vauva Pursiaisen hoitoavuksi.

IMG_1397

Voi olla, että mieli muuttuu kun vauva tulee perheeseemme. Voi olla, että ei tee mieli lähteä vetämään edes sitä yhtä asiakasta. Ettei halua olla edes tuntia erossa pikkuisesta. Mutta silti suurempana todennäköisyytenä pidän sitä, että vuoden alussa tekee mieli jo päästä vetämään treenejä asiakkaille vaikka vain sen pari kertaa viikossa. Koska tuskinpa lakkaan töitäni rakastamasta, vaikka tulevaa vauvaa rakastankin. <3 😉

Kun tiedän kuinka paljon saan energiaa ja hyvää oloa treenien vetämisestä huipuille asiakkailleni, tiedän saavani siitä energiaa myös kotona vauvan kanssa olemiseen.
Eli sehän on silloin sellainen win-win-situation. 😉 Vähän sama kuin oma treeni. Äidit, jotka haluavat palata omien treenien pariin vauvan syntymän jälkeen, saavat usein niistä treeneistä niin paljon energiaa ja hyvää oloa, että vauva-arkikin sujuu vaivattomammin.

IMG_1423

Vaikka yrittäjyydessä onkin sellaisia juttuja, mitä toivoisi olevan paremmalla tolalla Suomessa – on siinä kuitenkin myös paljon plussapuolia. Mm. se, kun toimimme Tuukan kanssa molemmat yrittäjinä, on tulevassa vauva-arjessa varmasti paljon hetkiä, joissa olen tyytyväinen yrittäjäperheydestämme.

Tuukka meinaa pitää isyyslomaa sen kaksi viikkoa heti vauvan syntymän jälkeen. Silloin 24/7 molempien kädet ja tuki ja turva toisesta on enemmän kuin tarpeellista. Mutta sittenkin kun Tuukka palaa isyysloman jälkeen töihin, on hän täällä kotona – koska kotitoimisto. 😉 Toki hän käy arkipäivisin vetämässä useampia asiakkaita ja treeniryhmiä, mutta silti on myös erittäin ison osan päivästä täällä meidän kanssamme kotona. Se mahdollistaa moneen.

14074548_10154506010293856_1257153366_o

***

Tiedän paljon yrittäjänaisia, jotka ovat palanneet töihin vain pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen. Sitä moni sitten hämmästelee kovaan ääneen. Mutta mielestäni sitä ei ole syytä kenenkään hämmästellä. Sehän on jokaisen oma valinta. Ja monesti yrittäjällä myös pieni pakko. Ne jotka eivät ole toimineet täyspäiväisenä yrittäjänä, eivät mielestäni voi tätä asiaa puida – koska heillä ei ole tietoa siitä mitä yrittäjyys käytännössä vaatii.

Yrittäjyys on monesti myös elämäntapa. Työ, jota tekee on myös harrastus ja rakas juttu. Yrittäjyys ja palkkatyö ovat täysin erilaisia juttuja. Koska olen monia vuosia molempia tehnyt, voin näin sanoa. 🙂 Monesti mietin, että pitäisikö palata esim. mammaloman jälkeen takaisin palkkatöihin. Mutta sitten kuitenkin muistan, miten tärkeä ja rakas tämä oma yrtitykseni on. Palkkatyössä on moni asia paremmin esimerkiksi taloudellisesti. Mutta yrittäjyydessä on muita plussia niin paljon, että on vaikea kuvitella enää palaavansa ainakaan kokopäiväisesti jonkun toisen palkkalistoille.

Vaikka pt:n työssäni tulen tuskin ikinä rikastumaan, saan silti joka päivä tuntea niin suurta kiitollisuutta ja ilon tunnetta siitä mitä teen. Tyytyväiset asiakkaat ja heidän kasvonsa, kun he ovat ylittäneet itsensä tai onnistuneet jossain. Tai epäonnistumisen jälkeen olemme yhdessä nousseet ylös ja taas löydetty se hyvän olon tie.

Niitä tunteita ja iloa haluan todellakin nähdä jatkossakin. Sitten kun vauva-arki siihen sopivan hetken antaa. <3

***

Treeniryhmän syyskausi starttaa 29.elokuuta! Vaikka minä en siellä nyt valmennakaan, löytyy huiput valmentajat syyskaudeltakin: Tuukka Pursiainen, Emmi Lehtomaa ja Inari Mölsä.

Lisätietoa -> www.tuukkapursiainen.com

Harjoitukset on joka ilta elokuusta- joulukuuhun, maanantaista – torstaihin klo: 18.00-19.00! Harjoituksissa on juoksua, kehonpainoharjoittelua, akrobatiaa, crosstrainingia, kehonhuoltoa ja paljon paljon muuta!

Valittavana on 3 erilaista treenipakettia ->

10 harjoitusta = 69€
20 harjoitusta = 99€
All in (sisältäen kaikki 56 harjoitusta) = 139€

treeniryhmä

Tässä pari blogikirjoitusta treeniryhmäläisiltä:

Uusi ja sporttisempi minä

Syntynyt onnistumaan

***

Ihanaa viikonloppua toivotellen,

Monna <3