Lapsi somessa.

Olen miettinyt tätä asiaa nyt jonkin aikaa. En tiedä varmaksi omaa mielipidettäni. Tiesin aiemmin, mutta en tiedä enää.

Luin meidän lokakuun mammojen fb-ryhmästä mielenkiintoisen keskustelun tästä aiheesta ja päätin raapusta omia mietteitäni blogiin.

Kirjoitin raskaana ollessani tämän kirjoituksen ”Laitanko lapseni nettiin?” Kirjoitin silloin näin:

Itse olen ajatellut, että haluan jakaa lapsestamme – pienestä Vauva Pursiaisesta kuvia blogissa ja instagramissa. Samaa mieltä on Tuukka. Vauva tulee kuitenkin olemaan niin iso osa elämäämme ja todella rakas ja tärkeä osa sitä – miksi haluaisimme kätkeä jotain niin ihanaa?!
Tietysti olemme miettineet muutamia seikkoja kuvien suhteen. Mm. sen, että mitään paljaspeppukuvia emme laita nettiin. Emme myöskään mitään sellaisia, mitkä voisi jollain tapaa nolata lasta – lapsi potalla tai vauva kakkavaippaa vaihtaessa.
Olen miettinyt myös, että lapsen kasvaessa varmasti vähennän kuvien määrää ja mietin vielä tarkemmin, onko kuva sellainen ettei se halveeraa lasta. Haluan myös ajatella, että kuvat olisi sellaisia, joita vaikka kymmenen vuoden kuluttua nähdessään lapsi ei nolostuisi itse.

Olen nyt jo jonkin aikaa miettinyt, että pitäisikö Emman kuvien laittamista alkaa rajoittamaan. Nyt kun hän ei ole enää ihan vain pieni vauva, joka vain nukkuu ja näyttää samalta kuin kaikki muutkin vauvat. Nyt hän on jo oma persoona, pieni tytöntyllerö. Ymmärrän myös heitä, jotka ovat rajanneet oman lapsensa kokonaan pois somesta.

Maailma muuttuu!

On hankala verrata meidän omaan lapsuuteemme 80-luvulle tällaista asiaa. Me elämme somea nyt vasta muutaman vuoden kokemuksella, meidän lapsemme tulevat kasvamaan somen kanssa. Jos nyt tällä hetkellä koulussa kiusataan jotain lasta somessa olevan kuvan takia, voi hyvin olla ettei enää viiden vuoden päästä niin ole – sillä se on silloin jo niin yleistä. Lapsethan kiusaavat erilaisuuksista, asioista jotka eivät ole arkipäivää ja yleistä.

Mitä someen voi laittaa?

Olen edelleen sitä mieltä, että en halua laittaa Emmasta kuvia, joissa hän on alasti tai tekee jotain sellaista, joka voisi olla myöhemmin hänen mielestään noloa. Tietenkään en voi tietää, mikä hänen mielestään on noloa ja mikä ei. Mutta voin päätellä ainakin osan. Kun Emma menee tarhaan ja kouluun, kysyn ehdottomasti häneltä aina luvan kuvien julkaisemiseen.

Perhebloggarit ja julkisuuden henkilöt

Monet bloggaajat ja julkisuuden henkilöt rajaavat kuvistaan lastensa naamat pois. Mutta perhebloggaajat ja monet julkisuuden henkilöt myös näyttävät oman lapsensa naaman. Olen miettinyt, että jos vaikkapa minua enemmän seuraajia omaavilla henkilöillä on kuvia somessa omista lapsistaan voi minullakin olla. Somessa lapsensa/lastensa kuvia löytyy mm. Nanna Karalahdelta, Martina Aitolehdeltä, Mutsis on -bloggaaja Emilialta, Umpulta, Fit you too -Katrilta, Hilla’s Blogin Hillalta, Laura Peipolta, Hanna Gullichseniltä, Oi mutsi mutsi -bloggaaja Elsalta, Juoksujalkaa Lauralta jne jne… Vaikka omia tekemisiään ei kannata verrata muiden tekemisiin, voi tässä asiassa kuitenkin miettiä ettei ole ainut, joka someen jakaa vauva/lapsikuvia.

***

Joka tapauksessa, olen kuitenkin nyt miettinyt sitä miten kauan vielä jaan näinkin paljon Emmasta someen. Syksyllä aloitan treenihommat kunnolla ja palaan myös töihin. Sitä kautta olen ajatellut, että blogini palaisi taas enemmän ”juurilleen” ja sinne treeni/hyvinvointi-maailmaan. Mutta koska Emma on iso(in) osa elämääni, haluan ylpeänä äitinä hänestä aina välillä kertoa tulevaisuudessakin.

***

Mitä ajatuksia tämä aihe teissä herättää? 

Herkkä, mutta tulinen skorpionityttö.

Skorpioni tuntee kaiken syvästi.

Skorpionilapsi on varsinainen mysteeri pienoiskoossa. Karismaattisen ja rauhallisen pinnan alla kuohuu ja kohisee.

Ai minäkö voin olla väsynyt, vaikka on vain yksi lapsi ja mieskin auttaa? 😀 😀 Jos kuvittelette minkälaisia energiapommeja me olemme molemmat Tuukan kanssa, niin kuvitelkaapa se sama energia x 2 pienelle tyttärellemme. Plus päälle oikein kunnon luonne, temperamentti ja oma tahto. Ja se, että tyttö ei ole hetkeäkään paikallaan. Katson välillä kateellisena niitä vauvoja, jotka istuvat äidin tai isän sylissä ja vain tutkivat jotain tavaraa jopa minuuttitolkulla. 😉

Skorpionin kuoren alla sykkii herkkä sydän. Vahvatahtoisen ja intohimoisen luonteensa takia skorpionilapsi tuntee kaiken syvästi. Vanhempien ja lapsen itsensäkin voi olla vaikeaa ymmärtää tunnekuohuja. Skorpionilapsen kasvattajan tulee olla jämpti ja peräänantamaton. Päättäväinen ja rohkea skorpionilapsi on sosiaalisesti taitava. Hän hurmaa kenet tahansa hypnoottisella olemuksellaan. Lahjakas skorpionilapsi heittäytyy kaikkeen täysillä ja menestyy määrätietoisuutensa ansiosta niissä asioissa, joita päättää kokeilla.

Vaikka Emma on vasta pieni tyttö, hänestä huokuu vahvasti jo pienen skorpionin luonteenpiirteet. Hän todella on vahvatahtoinen ja hänellä on tunnekuohuja. Hän iloitsee asioista aivan super suurella riemulla, mutta menettää hermonsa myös hyvin nopeasti. Jos hänen tahtonsa ei toteudu, saattaa hän ihan vain kertakaikkiaan huutaa. Ei siis itkeä, vaan huutaa. Huutamisen jälkeen hän katsoo meitä silmiin ja odottelee, että tapahtuuko se hänen tahtonsa vai ei. 😀

Tämä vahva tahto näkyy tällä hetkellä parhaiten syömisasioissa. On päiviä, kun hän syö kuin enkeli soseita syöttäessä. Mutta sitten on päiviä, kun hän ei syö sormiruokaa, ei soseita, ei omalla lusikalla soseita – kaikki lentää takavasemmalle. Ainoa, joka kelpaa on maissinaksut tai leipä. Niin ja maito tietysti. Äidin ja iskän ruoka kiinnostaa eniten, suu ammollaan hän katselee jos me syömme jotain erilaista ruokaa kuin hänen lautasellaan.

Mummun luona kylässä.

Sanotaan, että on tärkeää, että skorpionilapsella on mahdollisimman paljon stimuloivaa tekemistä. Se pätee kyllä Emmaan ihan 100%. Olen jutellut muutaman äitiystävän kanssa samanlaisista ylienergisistä vauvoista. On hauska kuulla, että samanlainen meininki on muuallakin. Hetkeäkään ei olla paikallaan, paitsi silloin kun saa kiipeillä johonkin. Tai no eihän sekään tavallaan ole paikallaan olemista. Pää kolahtelee milloin mihinkin, kun itsevarmana (ja päättömänä) irrottelee käsiään seistessään tukea vasten jne. Hän ei todella harkitse, että voikohan tässä kohtaa irroittaa kädet, vaan hän vain irroittaa.

Hän on tyytyväinen, kun saa tehdä jotain. On se sitten leikkimistä leluilla, kiipeämistä, kävelemistä tuen kanssa, paperin repimistä, kattiloiden hakkaamista, ryömimistä/konttaamista iskää tai äitiä karkuun jne.. Hän nauraa ja ”puhuu” paljon. Hän on niin energiaa pursuava lapsi, että oksat pois. Mutta tiedättekö mitä? Olen minä sitten välillä väsynyt tai en, olen niin iloinen siitä, miten ihana ja riehakas lapsi hän on. Mielestäni on ihana katsoa sitä riemua ja hihkumista mitä hän pursuaa. Välillä meinaa alkaa naurattamaan ne hänen raivonpuuskat, kun hän tomerana istuu syöttötuolissa ja heittää kaiken takavasemmalle ja oikein komentaa minua.

Välillä vähän hermostuttaa. 😉

Skorpioni on viehättynyt kaikkeen yliluonnolliseen. Kummitustarinat, rikosmysteerit ja scifi-ilmiöt ovat kiinnostavat häntä. Myös kilpailuhenkiset lajit ja erityisesti vesiurheilu sopivat hänelle. Niinpä niin! Olemmekin jo suunnitelleet, että heti kun vain löytyy Emman ikäisten voimisteluryhmä, lähdemme hänen kanssa purkamaan energiaa jumppamatolle. 😉 Kummitustarinat kerrotaan sitten myöhemmin! 😀

***

Kertokaahan minkälaisia energiapakkauksia teiltä kotoa löytyy? Ja ihan mielenkiinnosta kuulisin mielelläni myös niistä rauhallisista lapsista. 😀 😉

 

 

* Horoskooppi-kuvaukset kursivoituna ja kopioituna KaksPlussan lapsihoroskoopeista.