Sunnuntaibrunssi

*Sisältää mainoslinkkejä

Todella lähellä meidän uutta kotia on aika vasta avattu Cumulus-hotelli, Cumulus Meilahti. Siellä on arkisin buffet-lounas ja nyt kevään aikana on järjestetty muutamana sunnuntaina brunssi.

Meidän on monena arkipäivänä pitänyt mennä Tuukan kanssa lounaalle Bistro Cumulukseen, mutta sitten muka on ollut liian kiire.. 😉 Nyt päätimme pyytää hyvät ystävämme mukaan ja mennä yhdessä viettämään laatuaikaa brunssin parissa. Samalla Emma näki taas kummitätiänsä. <3

Menimme Bistro Cumulukseen heti klo 12, kun brunssi starttasi. Väkeä olikin jo odottelemassa oven takana ihan jonoksi asti, onneksi me mahduimme vielä mukaan. Emma nukkui sen aikaa rattaissa, että saimme haettua ruuat. Ja sitten hän jo heräsikin mukaan brunssille. 😉 Oli ihana, kun hän iloisena ja hyväntuulisena itsenään nökötti rattaissa pitkät pätkät ja katseli ja kuunteli meidän juttuja. Noissa matkarattaissa on hyvä, kun saa tuota selkänojaa säädettyä niin, että siinä voi turvallisesti istua mukana pöytäseurueessa. 🙂

Brunssi oli kattava, oli ns. aamiaistarvikkeita (karjalanpiirakoita, munavoita, leipää, levitteitä jne) ja sitten myös lämmintä ruokaa. Niin ja tietysti vielä herkuksi päälle jälkiruokia.. 😉 Myös pehmiskone löytyi jälkiruokapöydästä.

Tarjoilupöytien vierestä löytyi myös ”lasten keittiö”. Siinä sai perheen pienimmät leikkiä keittiötä ja Mini Bistroa. 😉 Tätä Bistro Cumulusta ihan mainostetaankin lapsiystävällisenä paikkana. Ja rattaiden kanssa pääsi perille asti, muutenkin fiilis oli ihanan leppoisa. Henkilökunta oli todella ystävällistä, eikä kukaan katsellut pitkällä nenällä lapsia ravintolassa.

Ja tosiaan ihan plussana täytyy mainita tuo, että rattaat sai ottaa pöydän viereen mukaan! Monissa ravintoloissa (varmasti tilan vuoksi ainakin) on jätettävä rattaat eteiseen, mutta sitten kun ainakin tämä meidän pikkuinen vielä monesti nukkuu siinä vaiheessa, kun tulemme sisälle johonkin. Tämä oli ihan loistava juttu, kun saimme rullata pöydän viereen rattailla. Sitten tosiaan kun Emma sieltä heräili, nostettiin vain selkänojaa hieman pystympään ja hän sai olla osa pöytäseuruetta. <3

Kaksi tuntia vierähti taas ihan älyttömän nopeasti hyvässä seurassa. <3 Emmakin oli sellainen enkeli koko brunssin ajan, että äitin sydän meinasi pakahtua. Ja vähän myös kummitädin. 😉

Tuo Cumulus-hotelli itsessäänkin vaikutti todella kivalta ja siistiltä! Jos ei ihan näin lähellä asuttaisi, niin pitäisin tätä ehdottomasti mielessä jos hotelliyötä tarvitsisi Helsingissä.

Kiitos loistavasta brunssista Bistro Cumulus ja kiitos ihanasta seurasta ystävät, Tuukka ja Emma! <3 

pus! 🙂

Tavallinen tiistai?

Tiistain kohdalla minulla luki kalenterissa klo 8.30 Biotherm-tilaisuus @ Lavli Living Room. Siellä luki myös klo 12.30 lounas tyttöjen kanssa.

Olin miettinyt, että kävisin aamusta Biothermin tilaisuudessa yksin ja sitten tulisin kotiin hakemaan Emman ja lähtisin takaisin keskustaan lounaalle. Yritän aina järkätä arkipäivinä kaikki jutut niin, että Tuukalla on mahdollisimman paljon omaa aikaa tehdä töitä. Joten kuljen sitten Emman kanssa siellä missä kuljen. Toki käyn myös ilman Emmaa, jotta saan välillä sitä omaa aikaa.

Heräsimme kuuden maissa. Tuukka jäi Emman kanssa sisälle keittelemään kahvia ja tekemään meille smoothieta, minä lähdin koirien kanssa ulos. Koiralenkin jälkeen söimme kaikki yhdessä aamiaista ja sitten Emma menikin jo aamupäikkäreille. Hän yleensä jaksaa aamuisin olla hereillä noin tunnin verran ja sitten on mentävä jo takaisin nukkumaan. 🙂

Vähän ennen kahdeksaa lähdin kohti Lavli Living Roomia, Galleria Esplanadille. Siellä oli bloggaajille ja pressille järjestetty Biothermin tilaisuus, jossa esiteltiin kevään uutuustuotteita ja aamu alkoi ihanasti Nanan vetämällä kehonhuollolla.

Kehonhuoltotunnin aikana Tuukka oli laittanut viestiä, että älä turhaan tule sieltä kaupungilta kotiin pariksi tunniksi, että nyt jäät sinne nauttimaan omasta aamupäivästä. 😀 Olin ihan suu auki, että jaahas.. mitähän minä nyt sitten tekisin. Mietin kyllä vielä monta kertaa, että pitäisikö kuitenkin mennä kotiin. Mutta päätin kuitenkin sitten ottaa sen oman ajan, kun Tuukka sitä minulle avokätisesti tarjosi.

Pyörin pari tuntia keskustassa ilman mitään sen suurempaa tarkoitusta. Kävin Stockmannilla kahvilla ja smoothiella, lakkasin siellä kynnet ja pläräsin somea. Ihan sellaista ”tyhjänpäiväistä” tekemistä. Mutta kyllä se teki hyvää.
Oli hassua huomata, että koko ajan meinasin potea huonoa omatuntoa ja syyllisyyttä, että täällä minä vaan istuskelen smoothie kädessä ja kynsilakkapullo toisessa ja Tuukka on kotona yksin Emman ja koirien kanssa.. Mutta vahvasti tein työtä oman pääni sisällä, että on ihan turha tuntea sellaista. Ehdotushan tuli Tuukalta itseltään. Hän halusi antaa minulle oman aamupäivän. <3

12.30 näin sitten ihanat naiset Emmin, Lauran ja Nanan. Sekä Lauran super söpön seitsemän viikkoisen koiranpennun Paavon. <3 Kävimme syömässä lounasta ja suunnittelimme toukokuulle pientä tyttöjen reissua. 🙂 Ihania naisia ja ihanaa seuraa!

Lounaan jälkeen lähdin takaisin kotiin ja kyllä kotimatkalla jo kaiversi kova ikävä Emmaa. <3

Kotona puuhasteltiin niitä perusjuttuja, mitä meidän päiviin nykyään kuuluu. Leikitään leikkimatolla, tehdään kääntymisharjoituksia. Tai siis käännytään jatkuvasti selältä mahalle ja tutkitaan muutenkin maailmaa.

Kun Emma meni päikkäreille joskus kolmen aikaan, minä tiskasin ja tein Emmalle perunasosetta.

Kun Emma heräsi päikkäreiltä, maisteltiin sosetta ja hyvin tuntui maistuvan. 🙂

Illansuussa lähdettiin koko perheen voimin vielä iltakävelylle, koirat sai iltapissat tehtyä ja me käytyä Tuukan kanssa vielä ruokakaupassa. Emma otti lenkin aikana pienet powernapit ja sitten kotiin tullessa olikin edessä enää iltapesut ja yökkäri päälle ja sitten nukkumaan.

Nyt viikon ajan Emma on nukahtanut pinnasänkyyn ilman minun syliä. 🙂 Aiemmin siis oikeastaan joka ilta tämän neljän kuukauden ajan olen hyssytellyt Emman uneen sylissä. Viime viikolla kokeilin ensimmäistä kertaa niin, että laitoin Emman suoraan pinnasänkyyn ja syötin iltapalan siinä. Nyt siis noin viikon ajan Emma on aina nukahtanut sitten siihen syötyään. Olen vielä laulanut unilaulun ja ollut siinä vieressä niin kauan kunnes Emma on sikeässä unessa ja sitten mennyt itse iltapalalle olohuoneeseen.

Sain ystävältäni hyvän vinkin, ”Sleep sounds” -appin lataamisesta kännykkään. Siitä olen nyt parina iltana sitten laittanut sateenropinaa Emmalle makuuhuoneeseen ja Emma on nukkunut tyytyväisesti, eikä ole säpsähtänyt ääniin olohuoneesta.

***

Tällainen oli minun tiistai. Ei ehkä ihan sieltä tavallisimmasta päästä, mutta monesti kyllä puuhaan kaikenlaista päivisin. Mielestäni on todella kivaa tehdä kaikenlaista Emman kanssa, perheen kesken tai sitten ihan vain itsekseen välillä. 🙂 Tietysti silloin tällöin on myös ihana, kun on päiviä jolloin ei ole mitään. Niitäkin päiviä kaipaa. <3