Äiti-taapero-treffit

Meillä on kolmen kopla taaperoiden äitejä, minä, Hilla ja Laura. Meillä kaikilla on tosi samanikäiset lapset, Emma 1v3kk, Selma 1v4kk ja Emil 1v6kk. Ollaan nähty säännöllisesti pienokaistemme synnyttyä. On tosi hauska katsoa miten tämä kolmikko toimii yhdessä, miten erilaisia ja toisaalta samanlaisia nää pikkuiset on. On myös tosi ihanaa jutella Hillan ja Lauran kanssa kaikenlaisista asioista, ensin vauva-arjesta ja nyt taapero-arjesta.

Kutsuin Hillan, Selman, Lauran ja Emilin meille uuteen kotiin kyläilemään. Keitin kahvit ja laitoin herkkuja pöytään. Istuttiin pöydän ääreen ja otettiin kahvikupit käteen. Ai että, ihana istua tässä pöydän ääressä ja keskustella, kun taaperot leikkii kiltisti keskenään

NOOOOT!!! 😀 Noin puolen minuutin päästä pöytään istuuduttuamme oli kaikki äidit pystyssä ja taaperoiden luona ottamassa kädestä koiran vesikuppia, sähköjohtoja, nostamassa sohvalta alas, kertomassa ettei toiselta saa ottaa kädestä, ettei viinirypälettä voi laittaa kokonaisena suuhun. jne jne..

Kahden tunnin kuluttua oli koiran vesikuppi nostettu keittiönpöydälle turvaan, hellan levyt väännetty nollille, niin taaperoilla kuin äideillä punaiset posket ja kahvin jämät kupissa kylmänä.

Mutta vitsi miten kivaa silti! 😀 Kun Hilla ja Laura sitten lähtivät lapsineen kotiin, laitettiin viestiä perässä, että juotiinko me kahviakin? Ai mistä me puhuttiin?! 😉

Nää meiän äiti-taapero-treffti on aina yhtä sekavia! 😀 Siis jututhan katkee moneen otteeseen ja johonkin juttuihin ei muisteta edes palata ja joistain jutuista ei jälkikäteen muisteta puhuneemmekaan. Sen takia näitä kahta ystävää on ihana nähdä välillä myös ihan aikuisten kesken.

Silti ihaninta on nähdä tän pienen taaperokolmikon touhuja yhdessä. Se on jotenkin tosi mielenkiintoista nähdä, miten tällaiset metrin mittaiset tyypit ottaa kontaktia toisiinsa ja on vaan niin rehellisesti siinä läsnä justiinsa eikä melkein.

***

Iloista sunnuntaita kaikille! <3

 

 

Lue myös: Ootas vaan kun.. 😉

Onnea tulevaan!

Vuoden 2017 viimeinen päivä. Huomenna ollaan jo uuden puolella. 🙂

Mun oli pakko vielä tehdä tällainen kuvakooste tästä kuluneesta vuodesta. Sillä tähän vuoteen on mahtunut niin paljon. Oon kasvanut tänä vuonna henkisesti isoja askeleita. Oon ylpeääkin ylpeämpi äiti. Tekis mieli kirjoittaa toi äiti-sana capslockilla. 😉

Oon oppinut myös omasta kropastani paljon. Se ei oo ainakaan mikään maailman nopein palautumaan. 😉 Mutta ihan tosissaan oon silti oppinut arvostamaan sitä eri tavalla kuin ennen. Kun nyt katson mun kuvia vaikka vuodelta 2015, niin oonhan mä ollut jumankekka aika kuuma mimmi. 😉 Silloin en oo sitä tajunnut. Tai oon, mutta silti oon ollut tosi kriittinen.

Vuonna 2017 mä oon kävellyt varmaan satoja vaunulenkkejä. Yhdessä äitiystävien kanssa ja yksin. Se on ollut ainoa treenimuoto, jota oon uskaltanut tehdä. Niiden vatsalihasten erkauman palautumisliikkeiden lisäks. Paitsi nyt syksyllä oon jo saanut luvan ja uskalluksen jollain tapaa palata ns. ”vanhoihin treeneihin”.

Tänä vuonna oon oppinut arvostamaan vielä enemmän oikeita ystäviä, hyviä luotettavia sellaisia. Oppinut arvostamaan mun perhettä entistä enemmän, mun miestäni katsomaan kunnioittavasti ja ihaillen, kuinka hyvä ja rakastava isä hän onkaan.

Tänä vuonna oon saanut kokea ja nähdä paljon uusia juttuja. Viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa. Tehdä tosi mielenkiintoisia yhteistöitä, kirjoittaa kirjan yhdessä Tuukan kanssa. Ja yhdessä järkätä kolme isoa tapahtumaa: City Survivors -kilpailua!

Mutta ennen kaikkea, saanut nähdä maailmaa ihan uusin silmin. Emman silmin. Miten ihmeellistä ja ihanaa elämä on ja miten ihmeellisiä ja ihania asioita joka päivä voi oppia. Voi sitä ihmetyksen määrää, kun Emma oppi ensin ryömimään, sitten konttaamaan, sitten seisomaan tukea vasten ja nyt jo juostaan. Ja mitä kaikkea muuta!! Siis niin paljon, että en tässä hetkessä edes muista. Kaikki se, miltä joku uusi maku on maistunut. Miten mä oon sydän syrjällään yrittänyt istua paikallaan vieressä ja antanut Emman itse syödä, enkä pelätä tukehtumista. 😀 Ja voi että!! Tästä kaikesta vois kirjoittaa kokonaisen postauksen erikseen.

***

Mä oon vaan tosi kiitollinen tästä vuodesta. Ihan super super kiitollinen ja onnellinen. Tällä energialla, rakkaudella ja ilolla ei voi muuta kuin mennä kohti yhtä hyvää tai jopa parempaa! 😉

IHANAA VUODENVAIHDETTA KAIKILLE TEILLE LUKIJOILLE! 

Paljon onnea, rakkautta ja iloa vuodelle 2018!! Kiitos kaikille teille lukijoille ja yhteistyökumppaneille tästä vuodesta! KIITOS OMA PERHE!!!