Ihana, kamala yhteistyö.

Yhteistyö. Se hirveä sana. Jos minkä vaan blogin postaus alkaa sanoilla ”kaupallinen yhteistyö”, moni vakkarilukijakin skippaa postauksen kokonaan.  Olen puhunut aiheesta monien bloggaajakollegoideni kanssa ja me kaikki olemme huomanneet, että se näkyy postausten lukumäärissä, se näkyy kommenttikentissä ja ainakin itse olen saanut myös lukijoilta palautetta, että ”yhteistyöpostaukset jätän aina suosiolla välistä”.

Itse en tätä ihan ymmärrä. Muutamastakaan seikasta johtuen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Bloggaaminen on monille työtä. Ja työstä pitää saada palkkaa, ellei se ole vapaaehtoistyötä. Kun tekee jonkin yrityksen kanssa yhteistyötä, mainostaen heidän tuotettaan – saadaan siitä tottakai korvaus. Eihän lehdet tai tv-kanavatkaan ota mainoksia ihan vaan ilosta, vaan rahasta. Bloggaajille korvaus voi olla joko rahallinen tai mainostettava tuote käyttöön.

Kuitenkin sanoisin, että 99% meistä työkseen bloggaavista (ja varmasti myös harrastuksena blogia pitävät) tekee yhteistyötä vain niiden tuotteiden ja brändien kanssa, jotka sopivat heidän blogiinsa ja joista he aidosti pitävät. Niin teen itsekin. Olen kieltäytynyt monista yhteistyö-ideoista kauniisti kiittäen, mutta kertonut ettei tämä tuote, tapahtuma tai asia sovi blogini sisällöksi, eikä se ole sellainen mistä voisin aidosti sanoa pitäväni. Kaksi hyvää esimerkkiä monien ”Kiitos, mutta ei kiitos”- yhteistöiden joukosta on omalla kohdallani ollut seksilelujen mainostaminen ja tatuoinnin poisto.

En halua tuoda tietynlaista sisältöä blogiini, koska näen ettei se vain sovi tänne. Enkä myöskään halua lähteä hehkuttamaan jotakin asiaa maasta taivaisiin vain rahan vuoksi. Se ei sopisi omaan ajatusmaailmaani, eikä se kantaisi kovin pitkälle. Tiedän, että lukijat näkevät helposti jos teksti ei tule aidosti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Moni yritys tietää tämän myös. Sen vuoksi he tekevät kovasti taustatyötä, että mikä/mitkä blogit olisivat juuri oikeita edustamaan heidän brändiään. Blogiportaaleissa on suuri joukko ihmisiä töissä, jotka etsivät yrityksille niitä sopivia blogeja. PR-toimistoissa on näitä henkilöitä, jotka tutkivat ja lukevat paljon blogeja, jotta osaisivat suositella edustamalleen brändille oikeanlaista blogia.

Se näkyy myös siinä, että nykyään ei anneta enää valmiita lauseita yhteistyöpostauksiin. Bloggaajille annetaan vapaat kädet kertoa tuotteista. Moni yhteistyö saattaa olla myös sisällöltään ihan muuta kuin itse tuotteesta kertomista. Eräs kivennäisvesi-firma teki reilu vuosi sitten erittäin hyvän yhteistyökampanjan muutaman bloggaajan kanssa, jossa tuote ei ollut postauksissa mukana oikeastaan ollenkaan. Sisältö oli muuta ja erittäin mukaansatempaavaa. Tämäntyylisiä yhteistöitä on ollut enenevissä määrin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun bloggaaja ottaa yhteistyön vastaan, harkittuaan sopiiko se hänelle ja hänen blogiinsa. Hän käyttää aikaa miettin postauksen sisältöä. Ihan samalla tavalla kuin mitä voin postausta kirjoittaessa. Hän haluaa tarjota lukijoille parasta ja tässä tapauksessa myös yhteistyökumppanilleen parasta. Yhteistyöpostaukset ovatkin monesti vielä astetta paremmin tehty ja mietitty. Sen vuoksi on mielestäni kamalaa tuhlausta, että niin moni skippaa nämä postaukset kokonaan.

Minua ei kiinnosta lukeeko postauksen alussa kaupallinen yhteistyö tai sisältää mainoslinkkejä. Jos tuote on kiinnostava, bloggaaja omien suosikkieni joukossa, aihe kiinnostava – klikkaan ehdottomasti juttuun sisään.
Mutta kertokaahan te lukijat, mikä niissä yhteistyöpostauksissa sitten on niin kamalan ärsyttävää? <3 

Puheenvuoro bloggaajien puolesta!

Tiedättekö mitä? Nyt sapettaa.
Taas kerran mietin, että en puutu tähän(kin) aiheeseen ja katselen vain hiljaa taustalla.
Mutta kun sapettaa niin paljon, en voi olla hiljaa.

”Bloggaajat haalivat vain ilmaisia asioita, matkoja, keittiöitä ja matkapuhelimia.” 
”Kaikki blogit on täynnä samoja belfieitä ja tissikuvia, viikosta toiseen.”
”Bloggaajaksi halutaan vain ilmaisen tavaran perässä.”
”Niin sarjapainot kuin joka ikinen rahkapurkkikin ilmoitetaan treeniblogeissa.”
”Itseänsä täynnä olevia tyhjäpäitä.”

***

Tämänkaltaisia lauseita olen kuullut ja lukenut. Vähän aikaa sitten oli jossain joku kirjoitus tästä, kun jonkin firman työntekijä oli kyllästynyt bloggaajien ilmaisen tavaran perässä juoksemiselle. En lukenut kirjoitusta, näin kun sitä jaettiin paljon. Ärsytti. Se yleistäminen ärsytti taas kerran niin vietävästi. Ja sen vuoksi haluan nyt kirjoittaa.

Olen blogannut nelisen vuotta. Viimeisen parin vuoden aikana olen käynyt paljon myös erilaisten pr-toimistojen tilaisuuksissa, joissa esitellään mm. tulevan kauden tuotteita. Siellä pyörivät bloggaajat, toimittajat, sisäänostajat ja silmäätekevät. Olen kuullut, että osa bloggaajista tulee tilaisuuksiin kysyen ensimmäisenä, että missä se GiveAwayBag on ja mitä siellä on sisällä? En ole kuitenkaan koskaan nähnyt kenenkään tekevän niin. Ainakaan kenenkään tuttuni.

Näissä tilaisuuksissa on mukana usein myös brändien edustajia, markkinointivastaavia tai muita yrityksen työntekijöitä. He tutustuvat tilaisuuksissa bloggaajiin, toimittajiin, sisääänostajiin ja haluavat kertoa omasta brändistään kaiken. Näissä tilaisuuksissa myös bloggaajilla on tilaisuus tutustua brändien edustajiin.
Tämän tyylisiä tilaisuuksia on myös paljon pelkästään brändikohtaisesti. Järjestetään tapahtuma, jossa on tarjolla ruokaa ja juomaa ja tutustumismahdollisuus brändin tuotteisiin. Näihin tilaisuuksiin kutsun saavat nämä samat henkilöt kuin pr-toimistojen tilaisuuksiin.

Näihin tilaisuuksiin tai yhteistyökamppanjoihin ei kutsuta kaikkia bloggaajia. Se on kuin mikä tahasa työ, kun hommat hoidetaan hyvin päästään eteenpäin. Jos kaikki bloggaajat olisivat vain ilmaisen tavaran perässä juoksevia itsekeskeisiä belfie-hirmuja, en uskoisi blogien olevan niin suuri markkinointiväylä.

Kuten moni fiksumpi on varmasti huomannut, on blogit nykyäään iso markkinointikanava. Yhtä blogikirjoitusta saatetaan lukea 8000 kertaa. Tai vaikkapa 10 000 kertaa. Tuotteiden näkyvyys blogeissa on siis järkyttävästi suurempi kuin monellakaan yksittäisellä printtimainoksella tai jonkin pienemmän televisiokanavan mainoksella. Jos mietitään brändien edustajia, jotka haluavat tehdä bloggaajien kanssa yhteistyötä – on se pelkästään järkevää näkyvyyden kannalta.

***

Nyt kirjoitan itseni puolesta, sekä niiden bloggaajien kenet tunnen.
Se miten paljon vaivaa ja aikaa me bloggaajat pistämme blogiemme pariin on todella suurta.
Jos kirjoittaisin kerran viikossa jonkun hölynpöly-postauksen hämärällä ja epätarkalla kuvalla höystettynä, mitä luulisitte olisiko brändit kiinnostuneita tekemään yhteistyötä kanssani? Entä kun kirjoitan blogia lähes päivittäin, otan kuvia – yritän opetella koko ajan lisää kuvaamisesta ja kuvienmuokkaamisesta kirkkaamaksi ja terävämmäksi. Vastailen kommentteihin ja mietin, että mistähän aiheesta kirjoittaisin seuraavaksi. Kulutan blogin ylläpitämiseen aikaa yhtä paljon kuin toiseen työhöni personal trainerina. – Mitä luulette, olenko sitten iloinen lukiessani jotain ”haistapaska”-kommenttia, siitä kuinka itsekeskeisiä tissivälimuijia me bloggaajat olemme?

Kaikki bloggaajatuttuni käyttävät blogiin todella paljon aikaa ja vaivaa. Kuvien laadusta tekstien sisältöön. Että blogit olisivat sitä, mitä seuraajat haluavat. Lukijoita vartenhan me bloggaajat näitä blogeja kirjoitamme. Eihän minkään lehden päätoimittajakaan halua oman lehtensä lukijakunnan häviävän, vaan kasvattavan sitä. Luuletteko, että lehden päätoimittaja haluaisi lehdessään olevan tärähtäneitä kuvia ja artikkeleita kirjoitusvirheitä täynnä?

Kun sitten tämä työmäärä palkitaan sillä, että lukijoita tulee lisää ja klikkausmäärät kasvavat – on se mielettömän palkitsevaa. Samalla se tarkoittaa sitä, että työtä on jatkettava ja jopa entisestään parannettava. Jos jostain yrityksestä otetaan yhteyttä ja ehdotetaan yhteistyötä, koska ”blogisi on mielenkiintoinen, laadukas ja omaperäinenkin” – on se todella palkitsevaa. Kun yhteistyö lyödään sitten lukkoon, on bloggajalla kuitenkin vielä työ edessään. Ei niitä ilmaisia (tai lainassa olevia) tuotteita oikeasti ilmaiseksi saa. Niistä kirjoitetaan juttu, jos toinenkin.

Hyvä yhteistyö tarkoittaa sitä, että se on hyödyllinen molemmille osapuolille. Tottakai! Ei mikään yritys maksa bloggaajille ilmaisia maailmanympärimatkoja pyytämättä siitä vastapalvelusta, eli kirjoitusta blogiin ja näkyvyyttä somessa. Ei kukaan bloggaaja saa ilmaista kännykkää ihan noin muuten vaan, koska on niin jees. Siitä kirjoitetaan aina arvostelu. Se on markkinointia.

Yritykset valitsevat yhteistyökumppaninsa tarkoin. Joko käyttäen portaalien mediamyynnin ammattilaisia apunaan, tai tutustumalla itse blogeihin. PR-toimistoissa tutkitaan ja luetaan blogeja läpi sadoittain, katsotaan mikä blogi on kirjoittanut mistäkin brändistä ja minkälainen kirjoitustyyli bloggaajalla on. Yritykset käyttävät pr-toimistoja apunaan löytää omalle brändilleen sopivan yhteistyökumppanin.

Ennen kuin yksikään yhteistyö lyödään lukkoon, bloggaajalta tiedustellaan aina lukijamääriä. Jos jotain blogia luetaan 50 kertaa kuukaudessa ja jotain toista 40 000 kertaa kuussa, yritys varmasti useimmiten valitsee sen, jolla on isompi yleisö lukijoinaan. Ja onko se lukijamäärä tullut ilmaiseksi? Pelkillä belfieillä, tissivälikuvilla ja maitorahkapostauksilla? No enpä usko.

Kun kuukaudessa blogin kirjoittamiseen, valokuvaamisen kirjoituksia varten, erilaisissa tilaisuuksissa käymiseen, kommentteihin vastaamiseen ja moneen muuhun ei niin ”näkyvään” asiaan bloggaaja käyttää yli 30 tuntia – onko silloin jokin yhteistyö ilmaiseksi saatua?

Kollaasit1

Lopuksi havainnoillistamaan kuva, jossa oikealla kuva blogini ensimmäiseltä kuukaudelta ja vasemmalla kuva tältä vuodelta. Kumpia sinä katsot mielummin? Kumpaan luulet menneen enemmän aikaa?

Ja sitten vielä yksi asia, jos jokin blogi ärsyttää juuri sinua niin kovasti, ole kiltti itsellesi – äläkä mene lukemaan enää sitä blogia. Eipä tarvitse väkisin katsella kenenkään tissiväliä.

Ystävällisin terveisin,
Ammattibloggaaja